03.12.2020

Merenkulku toipunut pandemian vaikutuksista nopeasti – Matkustajaliikenteen tulevaisuus nyt isoin kysymys

Merenkulku on maailmalla toipunut osittain yllättävänkin nopeasti korona-pandemian vaikutuksista. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun (Maritime Business and Policy) apulaisprofessori Tomi Solakivi totesi aiheesta järjestetyllä luennolla, että esimerkiksi kuivarahtimarkkinoilla (Baltic Dry Index) pidemmän aikaperspektiivin muutos ei näytä kovin suurelta.

‒ Vuoden sisällä Baltic Dry Indexissä taas on ollut melkoisia vaihteluja. Kun viime joulukuussa indeksi oli noin 1600, helmikuussa pudottiin 400:an. Lokakuussa käytiin jo 2070:ssä. Sitten on taas menty taas alaspäin.
Konttiliikenne on jo pitkään – lukuunottamatta finanssikriisivuotta 2009 – kasvanut maailmalla keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Tänä vuonna odotettavissa on vuoden 2009 kaltainen notkahdus. Kuukausitasolla katsottuna helmikuun pudotus oli syvä, mutta sittemmin toipuminen on ollut yllättävän nopeaa. Osa satamista ja reiteistä maailmalla on jo menossa kohti kovaa kasvua.

Suomessa kansainvälisen merenkulun volyymit olivat huhtikuuhun asti vielä edellisvuoden tasolla. Kesä meni alavireisesti, mutta syksyllä palattiin jo kohti normaalia. Konttiliikenteessä alkuvuosi oli 20 prosenttia edellisvuoden tasoa alempana mutta palasi normaalille tasolle. Ro-ro-puolella ei myöskään näkynyt selkeää pidempiaikaista pudotusta.
Pahin tilanne on ollut matkustajalaivoilla. Normivuosina matkustajamäärät Suomen ja ulkomaiden välisissä laivoissa vaihtelee miljoonasta 2,8 miljoonaan kuukaudessa. Tänä vuonna on päästy parhaimmillaan kesälomapiikin aikaan suunnilleen miljoonan lukemaan. Nyt suunta on rajoitusten vallitessa jälleen rankasti alaspäin.

Solakiven mukaan pitkällä aikavälillä ennuste on, että meriliikenne toipuu pandemian vaikutuksista kohtuullisen nopeasti. Vaikutukset riippuvat kuitenkin esimerkiksi siitä, miten tämänhetkinen palvelualojen vakava kriisi ratkaistaan. Jos pandemian jälkeen edessä on konkursseja ja taantuma, heijastuu se luonnollisesti myös tavaran liikkumiseen ja sitä kautta meriliikenteeseen.
‒ Myös matkustajaliikenteen tilanne pitkittyy, eikä tukemista voi jatkaa määrättömän kauan. Akuutein kysymys Suomelle on, miten matkustajaliikenne saadaan nopeasti nousuun, koska se vaikuttaa myös ro-ro-liikenteeseen Viroon ja Ruotsiin.
Luennolla Solakivi nosti esiin myös mielenkiintoisen esimerkin siitä, miten kevään raakaöljyn roima hinnanlasku vaikutti laivaliikenteeseen ja sitä kautta myös laivaliikenteen päästöihin. Laivojen polttoainelaskut putosivat tuolloin lyhyessä ajassa alle puoleen entisestä. Tästä seurasi, että yhtiöille tuli Aasiaan mentäessä kannattavammmaksi käyttää viisi päivää Afrikan kiertämiseen kuin maksaa Suezin kanavan käytöstä.

Teksti: Tomi Kangasniemi

Jaa artikkeli