Satamien automatisaatio ja digitalisaatio etenevät nyt kovaa kyytiä, ja lastinkäsittelylaitteita valmistava Cargotec tähtää suuriin sopimuksiin maailman merikuljetusten kaikissa solmukohdissa aina Lontoosta Los Angelesiin.
Suomalainen Cargotec Oyj aikoo ratsastaa satamissa nousevien it-investointien aallonharjalla. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen odottaa Bloombergille antamassaan haastattelussa myös yrityksen oman tuloksen kasvavan merenkulun ja satamatoimintojen digitalisaation myötä.
Finnairin nokkamiehen paikalta Cargotecin toimitusjohtajaksi vuonna 2013 siirtynyt Vehviläinen sanoo yllättyneensä maailman satamien sekä jättimäisten rahtilaivojen käyttämästä aataminaikaisesta teknologiasta.
– Eri toimijat lähettelevät vieläkin toisilleen fakseja ja soittelevat puhelimella. Tärkeää informaatiota jaetaan osapuolien kesken viime tingassa, vain muutamia tunteja ennen kuin alus saapuu satamaan, Vehviläinen päivittelee merenkulun vanhanaikaista viestintää Bloombergille ennen juhannusta antamassaan haastattelussa.
Cargotecilla kova työ vakuuttaa sijoittajat
Viime vuonna 3,7 miljardin euron liikevaihtoon yltänyt Cargotec pyrkii eroon pelkkien lastinkäsittelylaitteiden eli satamanostureiden, trukkien ja lukkien rakentajan roolista. Yhtiö aikoo laajentaa toimintaansa palveluiden ja ohjelmistojen suuntaan.
Vuonna 2005 Konecranesista erotettu Cargotec on kasvanut viimeiset kymmenen vuotta yritysostojen kautta. Kasvu on tuonut myös vaikeuksia, kuten toistuvia tulosvaroituksia.
Nyt yhtiö aikoo voittaa sijoittajien luottamuksen takaisin strategisella suunnanmuutoksellaan. Tehtävä ei ole helppo, sillä moni muistaa vieläkin vuoden 2012, jolloin Cargotec antoi kaksi tulosvaroitusta neljän kuukauden sisällä.
– Silloin meillä oli liian paljon negatiivisia yllätyksiä. Sijoittajilla on pitkä muisti, Mika Vehviläinen pohtii.
Ruotsin tytär Cargotecin keihäänkärkenä
Satamien automatisaatiossa piileekin suuria mahdollisuuksia. Cargotec arvioi satama-automaation markkinan arvon nousevan 1,5 miljardiin dollariin lähivuosina.
– Neuvottelemme automaatiosta noin 70 sataman kanssa. Loppupeleissä kaikki maailman konttisatamat toimivat automaattisesti, Vehviläinen kuvailee tulevaisuutta.
Kehityksen kärjessä kulkee Cargotecin ruotsalainen tytäryhtiö Kalmar, joka on nykyään mukana noin puolessa maailman kaikista satamalaitteiden automatisaation hankkeista.
Vehviläinen sanoo odottavansa Kalmarilta uutisia uusista tilauksista vielä tämän vuoden loppupuoliskolla.
– Satamissa ei suinkaan ole toivotettu muutoksia tervetulleiksi, joten ala kääntyy hitaasti, hän varoittaa samaan hengenvetoon.
Drewry Maritime Researchin arvioiden mukaan maailman 680 konttiterminaalista vain noin viisi prosenttia on lainkaan automatisoinut toimintojaan. Hankkeita on vireillä noin kymmenessä satamassa.
Automaation suunta on selvä
DS Researchin analyytikko Daniel Schäferin mielestä automatisoinnin käännekohta on nyt saavutettu.
– APM Terminalsin, DP Worldin ja PSA:n tapaiset suurimmat konttiterminaalien operaattorit automatisoivat koko ajan joitakin toimintojaan. Toisen sukupolven uusiin laitteisiin on helpompi luottaa, Schäfer kuvailee satamien automaatiosiirtymää.
Cargotecin Kalmar on tarjonnut omia ohjelmistopalvelujaan muiden muassa Lontoon Gateway-terminaaliin ja Los Angelesin sataman Trapac LLC-terminaaliin.
Kalmar kasvatti t&k-investointejaan 25 prosenttia viime vuonna. Yritys haluaa selättää kovat kilpailijansa, joita ovat kiinalainen ZPMC, itävaltalainen Palfinger ja yhdysvaltalainen Terex. Viime mainittu on maailman suurin miehittämättömien konttijärjestelmien toimittaja.
Ahtaajat vastarannan kiiskejä
Automatisaation ja robotiikan esiinmarssi ei satamissa ole silti pelkkää ruusuilla tanssimista. Työntekijäpuoli suorastaan kavahtaa näitä järjestelmiä, joiden se pelkää hävittävän ahtaajien työt lopullisesti.
Työntekijäjärjestöt muistavat vieläkin 1960-luvulla alkaneen konttibuumin, jonka seurauksena maailman satamista katosi irtolastien lemppaushommat sadoilta tuhansilta työntekijöiltä.
Kuitenkin kuljetusvolyymien suurentuminen ja konttilaivojen koon kasvu vääntää kehityksen suunnan automatisaation eduksi. Esimerkiksi Mediterranean Shipping Companyn operoima MSC Oscar kuljettaa 19 224 teu:n verran kontteja, ja tällaisten alusten satama-aikoja pyritään kaikin tavoin lyhentämään.
Cargotecin palvelut laahaavat muiden perässä
Hyvistä näkymistä huolimatta Cargotecillä riittää myös rutosti parannettavaa. Yrityksen palvelutoimintojen osuus on vain vähän yli 20 prosenttia liikevaihdosta eli se on paljon pienempi kuin muilla suurilla pohjoismaisilla teollisuusyrityksillä.
Vuoteen 2020 mennessä Vehviläinen haluaa kasvattaa palvelujen osuuden 40 prosenttiin eli päästä samaan seuraan Konecranesin, Metson, Atlas Copcon ja Wärtsilän kaltaisten teollisuusyritysten kanssa.
– Olemme kehittäneet huonosti palveluitamme, ja se on kaikken kaikkiaan surullinen tarina, Mika Vehviläinen tunnustaa Bloombergille.
