Miska Turusen (SAMK, tuotantotalous, 2026) tuoreen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten väylämaksut määräytyvät ja kuinka suuriksi väylämaksut muodostuvat Itämeren maissa yhdellä aluskäynnillä.
Vertailussa tarkasteltiin Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian väylämaksujärjestelmiä sekä niiden vaikutusta eri alustyyppien kustannuksiin. Kaikissa näissä maissa on aluskäyntiin kohdistuva merenkulun veroluonteinen maksu, joka on vertailukelpoinen Suomen väylämaksun kanssa.
Vertailussa laskettiin kahdeksalle esimerkkialukselle väylämaksut kunkin maan sääntöjen mukaisesti. Laskelmat tehtiin vuoden 2026 maksutasojen perusteella.
Maiden välillä merkittäviä eroja
Tutkimuksen mukaan maiden väylämaksujärjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi. Erot eivät koske ainoastaan maksujen suuruutta, vaan myös niiden määräytymisperusteita. Taustalla vaikuttavat muun muassa ympäristöohjaukseen ja jääluokitukseen liittyvät kansalliset tavoitteet.
Erojen takia alusten väylämaksut vaihtelevat tutkimusmaissa merkittävästi, vaikka aluskäynti olisi samanlainen.
Tulosten perusteella Suomen väylämaksut olivat pääsääntöisesti vertailumaiden korkeimmat. Suomen maksu muodostui suurimmaksi seitsemässä kahdeksasta tarkastellusta tapauksesta. Tuloksissa todetaan, että maamme korkea maksutaso ei näyttäisi liittyvän yksittäiseen alustyyppiin, vaan se koskee sekä matkustaja-aluksia että useita lastialuksia.
Turusen mukaan tulokset antavat aihetta tarkastella Suomen väylämaksujen tasoa ja niiden vaikutuksia merikuljetusten toimintaedellytyksiin. Työssä esitetään, että kustannusvastaavuuden lisäksi olisi syytä arvioida, ovatko nykyiset maksut oikeassa suhteessa järjestelmän tavoitteisiin.
Turunen, Miska (2026): Väylämaksujärjestelmät ja väylämaksujen tason vertailu Itämeren maissa
