Vesiteissä Suomella on Merja Salmi-Lindgrenin mielestä mahtava potentiaali.
– Erityisesti tällaisena aikana huomaa, miten tärkeitä merikuljetukset ovat Suomelle. Tavaravirrat tulevat Suomeen pääosin juuri meritse, joten vesiväylien ja vesiliikenteen rooli on entistäkin keskeisempi, hän sanoo.
Salmi-Lindgren on toiminut merialalla jo 1990-luvun alkuvuosista, jolloin hän työskenteli ensin Helsingin telakalla, ennen siirtymistään vuonna 2006 Meriteollisuuden palvelukseen. Ensin EU-projektipäälliköksi ja sitten parin vuoden päästä toiminnanjohtajaksi. Meriteollisuuden jälkeen oli vuorossa oma yritys, jonka puitteissa hän oli rakentamassa meriklusterin yhteistyötä ja muun muassa Breaking Waves -tapahtumaa. Vesiteissä hän aloitti toiminnanjohtajana tammikuun alussa 2022.
– Olisin toki toivonut vähän helpompaa aloitusta, mutta isot haasteet tuntuvat aina kuuluvan tämän alan tehtäviin, Salmi-Lindgren sanoo.
Alan tekee hänen mielestään niin mielenkiintoiseksi sen vaikuttavuus.
– Suomi on merten ympäröimä ja meillä on paljon järviä, joten pitää ottaa huomioon, miten saamme tavarat kulkemaan ja miten olosuhteemme huomioidaan esimerkiksi laivanrakennuksessa.
Meriteollisuudessa Suomi on isojen innovaatioiden myötä yksi alan edelläkävijöistä.
– Suomessa on tehty monia erilaisia innovaatioita, risteilyaluksista jäänmurtajiin. Nyt olemme vahvoja ympäristöasioissa, jätevesien ja ilman puhdistamisessa sekä digitalisaatiossa. Vaikka Suomi on pieni maa, olemme kuitenkin selvästi kokoamme isompi.
Saimaan kanava ainoa väylä mereltä sisävesille
On harmillista, että Saimaan kanavan kautta kulkeneeseen tavarakuljetuksien suotuisaan kehitykseen saattaa tulla nyt Ukrainan tilanteen takia katkos. Voidaanko Saimaan kanavaa käyttää lähitulevaisuudessa?
– Vesiteiden 40-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä 5.5.2022 keskustellaankin muun muassa Saimaan kanavan näkymistä. Esimerkiksi investoidaanko siellä jo suunniteltuihin sulkujen pidentämisiin, Salmi-Lindgren pohtii.
Osallistumalla alan EU-hankkeisiin voimme käydä vuoropuhelua ja tehdä tutuksi käytäntöjä, jotka ovat käytössä Keski-Euroopan sisävesillä ja joita voisimme mahdollisesti hyödyntää Suomessa
– Toki Suomessa olosuhteet ovat erilaiset kuin Keski-Euroopassa. Meillä on harva asutus ja talvi, joka jäätää reitit. Meidän tavoitteemme Vesiteissä on saada kuljetukset siirtymään kumipyöriltä vesiliikenteeseen, johon Ruotsissakin pyritään. Toki infran ja logististen ketjujen tulee olla kunnossa.
Salmi-Lindgren odottaa myös vesiturismin kehittyvän tulevaisuudessa.
– Meillä on parhaillaan käynnissä risteilyhanke, jossa kartoitetaan juuri sitä potentiaalia. Esimerkiksi Saimaalle pitäisi saada uudempia aluksia, sellaisia, joissa asiakkaat voisivat myös yöpyä.
Sisävesi- ja rannikkoristeilyt tulevat olemaan hänen mielestään yksi tulevaisuuden vesiturismin muotoja. Kokemisen arvoinen kohde on myös ainutlaatuinen Itämeren saaristo.
– Kun on käynyt sisävesillä, ymmärtää miten hienosta matkailutoiminnasta on kysymys. Saimaallakin riittää potentiaalia matkailupalveluille, sillä ihmiset haluavat puhtautta, hiljaisuutta ja rauhaa.
Vesiliikenteessä monta pohdinnan paikkaa
Suomen Vesitiet ry:n 40-vuotisjuhlaseminaarissa keskustellaan myös huoltovarmuudesta.
– Huoltovarmuuskeskuksen Vesikuljetuspoolin vastaava Jukka Etelävuori alustaa ja alan toimijat osallistuvat päivän paneelikeskusteluun. Miten varmistamme kuljetukset Suomeen ja Suomesta maailmalle.
Hän kysyykin mitä tämä tilanne tarkoittaa logistiikalle, joudutaanko miettimään uusia kuljetusreittejä ja mitä se tarkoittaa esimerkiksi investoinneille.
– Alan ihmisiä puhuttavat nyt myös uudet polttoaineet sekä se, minkälaisia aluksia pitäisi rakentaa.
Kiinnostavia keskustelunaiheita ovat myös, miten alan säädökset implementoidaan käytäntöön.
Sisävesi- ja meriliikenteen yhteys pitäisi myös ymmärtää ja pystyä arvioimaan milloin mitäkin tarvitaan.
– Meidän tavoitteemme on lisätä kansainvälisyyttä ja vaikuttavuutta eurooppalaisella tasolla, jotta pystyisimme Suomessa paremmin huomioimaan sisävesi- ja meriliikenteen vaikutukset ja niiden erot. Näin pystyisimme paremmin implementoimaan säännöt ja määräykset Suomeen.
Päästökauppa vaikuttaa vahvasti vesiliikenteeseen
Salmi-Lindgren pohtii vesiliikennettä kohtaavia pakollisia tarpeita, kuten energian saatavuutta ja miten se tulee vaikuttamaan liikenteeseen.
– Esittelemme seminaarissa Suomen ja Ruotsin yhteistyöhanketta jäänmurrossa. Hanketta tullaan toivottavasti kirkastamaan myös Ruotsista saapuvan osanottajan avulla sekä sitä, mitä se mahdollistaa Suomelle ja meidän meriteollisuudellemme.
– Pyrimme siihen, että pääsemme mukaan keskeisiin vaikuttajafoorumeihin. Siten Suomen vesiliikenne tulisi huomioiduksi erikoispiirteineen tulevaisuuden suunnitelmissa.
Hänen mielestään Suomessa pitää myös huolehtia siitä, että meillä on kilpailukykyiset toimintatavat ja huomioimme myös ympäristöasiat.
– Liiketoimintamahdollisuudet pitää varmistaa, jotta vesiteitä halutaan käyttää. Vesiväyläverkoston pitää olla kunnossa. Pitää olla näkymää, jotta aluskalustoon uskalletaan investoida.
Teksti Kari Martiala
Kuvat Eemeli Sarka
Vesitiet 40-vuotis juhlaseminaari
”Miten turvaamme kestävän vesiliikenteen toimintaympäristön?”
Paikka: Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki
Aika: 5.5.2022 klo. 11.15 – 17.30 ja n. klo. 18.00 alkaen juhlaillallinen
