Kun koronakriisi iski Suomeen reilu vuosi sitten, ensimmäiseksi pysähtyivät filippiiniläisten merimiesten miehistönvaihdot.
– Filippiinien osalta vaihdot olivat pysähdyksissä kahden kuukauden ajan, sitten Manilan lentokenttä meni kiinni. Yksi filippiiniläisistä merimiehistämme jäi jumiin Frankfurtin lentokentälle. Saimme hänet kuitenkin takaisin Suomeen ja hän pääsi myöhemmin uudelleen matkaan, ESL Shippingin miehittäjä Alexandra Lindahl kertoo.
– Nyt Manilan tilanne on jälleen heikentynyt. Pääkaupungin lentokentältä on vaikeaa saada lentoja muille saarille ja aika harva merimies asuu Filippiinien pääsaarella. Matkustaminen maan sisäisesti on siis jälleen todella vaikeaa.
Vuosi sitten Manilaan saapuvien matkustajien määrä oli rajoitettu 1500 matkustajaan päivässä. Jääminen Suomeen oli sekin hankalaa, sillä merimiesten viisumit vanhenivat. Merimiehillä oli myös jatkuva huoli perheestään ja heidän selviytymisestään kotimaassaan.
Nyt ollaan palaamassa huonompaan suuntaan. Manilasta tuli Lindahlille maaliskuun lopussa ilmoitus, että koronatilanne on edennyt nopeasti huonompaan suuntaan ja maa on menossa lockdowniin. Filippiinien tilanne on huolestuttava, sillä siellä oli Lindahlin mukaan viime viikolla jopa 10000 tartuntaa päivässä.
– Voi olla, että olemme jälleen vuoden jälkeen siinä tilanteessa, että joudumme laittamaan jarrut päälle miehistönvaihdoissa. Jos näin käy, niin filippiiniläiset merimiehet joutuvat jatkamaan laivalla ja tekemään pitempiä törnejä. Tällä hetkellä Manilan tilanne on se, että meidän on vaikeaa saada lentoja Manilaan, vaikka meillä olisikin jokin vaihtoehtoinen suunnitelma. Emme ehkä saa heitä kotiin saakka. Teemme kuitenkin parhaamme, että saamme vaihdot suoritettu.
Viime kesänä Manilan lennoille oli pahimmillaan kolmen viikon mittainen jono. Lentojen vähäinen määrä on nostanut Lindahlin mukaan myös lentohintoja.
Suomalaiset merimiehet viedään laivalle henkilöautoilla
ESL Shippingin suomalaiset merimiehet haettiin viime keväänä satamiin vuokra-autoilla tai miehistön omilla autoilla.
– Halusimme välttää julkisia liikennevälineitä. Kesällä ja syksyllä kun tilanne oli parempi, käytimme junaa ja nyt olemme vallitsevan tilanteen palanneet jälleen vuokra-autojen käyttöön, Lindahl kertoo.
– Meidän on pitänyt kirjoittaa merenkävijöillemme monenlaisia lupalappuja todisteeksi, että he ovat tulossa meille töihin. Merenkulkijat ovat kriittistä työvoimaa, joten heillä pitäisi olla mahdollisuus välttyä rajoituksilta.
Syksy ja alkuvuosi sujuivat miehistönvaihtojen osalta hyvin, aina tähän asti.
– Ollessani yhteydessä laivoihin, olen huomannut, että laivoilla on koronasta monia erilaisia mielipiteitä miehistön keskuudessa. Osa pelkää tartuntaa, mutta osa ajattelee, ettei korona ole sen pahempi kuin tavallinen flunssa. Se on omiaan heikentämään laivan yhteishenkeä. Samassa laivassa voi olla monenlaisia mielipiteitä. Emme ole suositelleet menemistä maihin, vaikka toki esimerkiksi liikuntaa pitää voida harjoittaa. Tässä suhteessa kannattaa ottaa järki käteen, eikä lähteä turhaan hengailemaan maihin.
Kaikille merimiehille koronatesti
ESL Shippingillä ryhdyttiin viime marraskuussa testaamaan myös EU-merimiehiä, ennen kuin he pääsevät laivalle ja viruksen leviäminen laivoille on pystytty estämään.
– Filippiiniläiset merimiehet käyvät testissä Manilassa ennen lentoa Suomeen ja uudelleen täällä Helsingissä, ennen kuin pääsevät laivalle. Meille on käynyt 4-5 merimiehen kohdalla niin, että he olivat saaneet Manilassa negatiivisen testituloksen, mutta tultuaan Suomeen heille tulikin positiivinen tulos.
– On kallista testauttaa koronatartuntoja yksityisillä toimijoilla, mutta meillä ei ole sille vaihtoehtoa. Jos laivoille pääsee virusta kantavia merimiehiä, siitä tulee meille todella kallista, Lindahl sanoo.
ESL Shippingin laivoilla on ollut flunssaoireisia merimiehiä, mutta onneksi heillä ei ole ollut koronaa.
– Tilanne on meille haastava, sillä olemme hakurahtiliikenteessä ja meidän on vaikeaa ottaa merimiehiä pois laivalta. Meillä kun on esimerkiksi tällä hetkellä yksi laiva Yhdysvalloissa ja toinen Algeriassa.
Ongelmia miehistönvaihdoissa maailman merillä
Merenkulkijat ovat joutuneet kovan paineen alle ympäri maailmaa, sillä COVID-19 aiheuttamat rajojen sulkemiset, matkustuskiellot ja lentoyhteyksien puute, ovat aiheuttaneet vaikeuksia alusten miehistönvaihtojen toteuttamisessa. Merenkulkijoiden työ tehdään vuoroissa merillä, kaukana kotoa ja läheisistä. Käytännössä ongelmat miehistönvaihtojen sujuvuudessa tarkoittavat, että on syntynyt tilanteita, joissa työntekijät ovat joutuneet jumiin laivoille ja työvuorot ovat venyneet epäinhimillisen pitkiksi.
– Syksyllä 2020 tilanne parani hieman, mutta tämän vuoden alusta lähtien, koronaviruksen mutaatioiden leviämisen aiheuttaman uhan kasvaessa, valtiot ympäri maailman ovat asettaneet lisää rajoituksia rajoilleen. Tälläkin hetkellä noin 200 000 merenkulkijaa on jumissa laivoilla odottamassa vaihtoa, Suomen Varustamojen toimitusjohtaja Tiina Tuurnala sanoo.
– Kansainvälinen merenkulkuyhteisö ja järjestöt, esimerkiksi varustamojen globaali kattojärjestö ICS, ovat tehneet valtavasti töitä merenkulkijoiden auttamiseksi koko pandemian ajan ja ovat pyrkineet vaikuttamaan päättäjiin, jotta merenkulkijat tunnustetaan kriittisiksi henkilöiksi ja heidän matkustamisensa sallitaan ympäri maailman. IMO ja WHO ovat myös pyrkineet vauhdittamaan merenkulkijoiden rokottamista, mutta rokotusprioriteetti tuntuu olevan vaikea asia myös täällä meillä.”
EU komissio reagoi tilanteeseen nopeasti ja antoi jo maaliskuussa 2020 suosituksen ”vihreistä kaistoista”, jonka tavoitteena on varmistaa tavarakuljetusten häiriötön jatkuvuus ja logistiikan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Myös Suomen hallitus linjasi tavarakuljetusten jatkuvuuden prioriteetiksi heti pandemian alussa.
– Pienten alkuvaikeuksien jälkeen Suomen viranomaiset ovat pyrkineet kaikin tavoin helpottamaan tilannetta ja varmistamaan merenkulkijoiden liikkuvuuden. Erityisesti Traficom ja Rajavartiolaitos ovat olleet suureksi avuksi ja eteen tulleissa vaikeissa tilanteissa viranomaisjohdolta on tullut selkeät linjaukset nopeasti ennen kuin suurempia vaikeuksia on päässyt kehittymään. Olemme saaneet apua myös suoraan komissioltakin muutaman kerran silloin kun ongelmia on ollut Euroopassa, Tuurnala kertoo.
