09.10.2022

Näyttely: Suomen ensimmäinen laivakokkikoulu

Vikingin terminaalissa Turussa on marraskuun loppuun saakka näyttely, joka kertoo raumalaislähtöisestä Aina Paneliuksesta (1831-1936) Hän, yhdessä miehensä, merikapteeni Carl Juliuksen kanssa, perusti Suomen ensimmäisen laivakokkikoulun, kohensi merimiesten työoloja laivalla ja huolehti vanhoista seiloreista myös heidän työuransa jälkeen.

Aina Panelius perusti miehensä kanssa Turun laivakokki- ja stuerttikoulun sekä merimieskodin, koska kaikilla vanhoilla seiloreilla ei ollut Suomessa asuntoa lainkaan. Lähde: Rauman museo

Näyttely liittyy myös turkulaisen Tukenasi ry:n 140-vuotisjuhliin, joka alkuperäiseltä nimeltään oli Turun Merimieslähetysyhdistys. Paneliukset olivat mukana sen toiminnassa aikana, jolloin merimiehet olivat yhdistyksen toiminnan merkittävä kohderyhmä.
Yhdistyksen taholta otettiin aikanaan yhteyttä Paneliuksiin ja ehdotettiin kokkikoulun ja merimieskodin perustamista.
Aina Panelius vietti vuosia merellä miehensä kipparoimissa laivoissa ja tutustui näin alaan perusteellisesti. Hän kirjoitti oppaan nimeltään Laivakokki, jota myöhemmin käytettiin alan opetuksessa.
– Kun alkuperäiset kirjat loppuivat, otimme siitä uusintapainoksen, tutkimme Aina Paneliuksen elämää ja saimme siinä apua Tukenasin arkistoista.
– Uusintapainoksen loppuun liitimme sitten selvityksen Ainan toiminnasta. Se selvitys on myös näyttelyn pohjana, sanoo näyttelyn koonneen Rauman Merimuseon johtaja Anna Meronen.
Paneliukset ottivat heille esitetyn ehdotuksen vakavasti ja niin Turkuun saatiin aikaan kokki- ja stuerttikoulu sekä merimieskoti. Se syntyi tarpeeseen, sillä kaikilla naimattomilla merimiehillä ei ollut Suomessa asuntoa lainkaan.
Kokki- ja stuerttikoulutuksen opetuksen yhtenä tarkoituksena oli ammattitaidon kohentamisen ohella luoda laivaan kodinomainen ja lämmin ilmapiiri. Näin kirjoitti Aina Panelius Laivakokki- kirjaansa.
Koulu ja merimieskoti eivät kuitenkaan taloudellisesti menestyneet, vaan niiden pyörittämiseen tarvittiin lahjoitusten ohella Paneliusten omia varoja. Myös Laivakokki -kirja kustannettiin osittain itse.
– Menestymättömyyteen oli osasyynä se, että kouluun valittiin vapaaoppilaita sosiaalisin perustein. Näin sen toiminta muistutti Tukenasin tuettua asumista nykyään, toteaa museonjohtaja Meronen.

Jaa artikkeli