31.05.2022

Opiskelijoille tarjolla hyvin harjoittelupaikkoja

Merenkulun ammateissa työharjoittelu on kiinteä osa alan opintoja. Korona-aikana opiskelija saattoi joutua odottamaan harjoittelupaikkaa tavanomaista pidempään tai harjoittelupaikkaa ei saanut ollenkaan.
– Nyt on menty onneksi parempaan suuntaan ja miltei kaikki, joilla on hakemus kunnossa pääsevät laivoille harjoitteluun, HarjoitteluMyllyn toiminnanjohtaja Fanni Säteri kertoo.

HarjoitteluMyllyn toiminnanjohtaja Fanni Säteri.

Merenkulun HarjoitteluMylly koordinoi ja jakaa Suomen kauppalaivastoa koskevat harjoittelupaikat tasapuolisesti merenkulkualan oppilaitoksille ja niiden opiskelijoille. HarjoitteluMylly toimii linkkinä merenkulkualan oppilaitosten ja varustamoiden välillä. Harjoittelupaikkojen koordinoinnin lisäksi Mylly pitää oppilaitokset sekä varustamot ajan tasalla merenkulkualan harjoittelutilanteesta.

Myllyn toiminnanjohtaja Fanni Säterin mukaan korona-ajan peruuntuneet harjoittelupaikat on pystytty korvaamaan myöhemmin, sillä harjoittelijat käyvät harjoittelussa monta kertaa vuodessa. Harjoittelupaikkoja on jaossa vuosittain noin 900 ja vuoden aikana laivoille välitetään Säterin mukaan noin 500-600 opiskelijaa. Vuonna 2019 harjoittelupaikkoja oli 950, vuonna 2020 800 ja vuonna 2021 900.
Välillä laivoissa on hyttitilaa harjoittelijoille ja välillä ei. Korona-aikana mentiin laivoissa välillä minimimiehistöllä, joten silloin harjoittelijoille ei ollut tilaa tai harjoittelijoille oli vähemmän paikkoja käytettävissä.
– Nyt ollaan hyvällä mallilla harjoittelupaikkojen määrässä. Paikkojen lukumäärä ei kerro sijoitettujen harjoittelijoiden määrää, sillä opiskelijat voivat käydä vuoden aikana useammassa harjoittelussa, Säteri sanoo.
– Vuosi 2022 näyttää hyvältä, harjoittelupaikkoja on ollut kohtuullisen hyvin tarjolla. Toivotaan että hyvä tilanne jatkuu. Nyt on edessä kesäaika ja kesällä tilanne rauhoittuu, kun monet opiskelijoista menevät kesätöihin.

Harjoittelu tuo ensituntuman alasta

Harjoittelu laivoilla alkaa nopeasti opiskelujen käynnistyessä.
– Kun koulut alkavat syksyllä, ensimmäinen harjoittelu on jo syys-lokakuussa, Säteri kertoo.
– Ensimmäisen vuoden opiskelijat lähtevät ensisijaisesti harjoitteluun, koska on tärkeää, että he saavat ensituntuman siitä alasta, jolle ovat kouluttautumassa.
Harjoittelun tavoitteena on saada ensimmäisen opiskeluvuoden aikana saada ainakin vahtimiehen pätevyys.
– Kun opiskelijat ovat saaneet 60 meripäivän jälkeen ensimmäisen pätevyytensä, vahtimiehen pätevyyskirjan, he voivat työllistyä laivoille.

Viime vuonna valmistui 206 uutta merenkulkijaa

HarjoitteluMylly kerää vuosittain kahdeksalta alan oppilaitokselta tiedot montako opiskelijaa he ovat ottaneet sisään ja moniko on valmistunut.
Viime vuonna valmistui perämiehiä 30, merikapteeneja 53, konemestareita 30, insinöörejä 42, sähköinsinöörejä 2, sähköasentajia 15, korjaajia 20 ja kansi/konevahtimiehiä 14.
– Sähköpuolen opiskelijoita on vähän ja vaikka laivat usein pyytävät sähköalan harjoittelijoita, heitä ei ole riittävästi opiskelijoiden joukossa. Tilanne on sama korjaajien kohdalla. Moni aloittaa opiskelut merialan peruslinjalla ja he saattavat valita myöhemmin opiskelujen edetessä, vaikka korjaajalinjan.

HarjoitteluMyllyllä on nyt myös omat nettisivut, joille on koottu tietoa harjoittelusta ja sen käytännöistä. Tietoa niin opiskelijoille, varustamoille sekä laivoille.
kvarnen.harjoittelumylly.fi

Teksti Kari Martiala
Kuvat Timo Porthan

Merialalla aloittaneet opiskelijat vuosittain

2021 407
2020 496
2019 313
2018 381
2017 455
2016 471

Valmistuneet merialan opiskelijat

2021 206
2020 214
2019 236
2018 273
2017 257
2016 248

Jaa artikkeli