Pohjanvirran mukaan Aasiassa on työvoimaa, skaalautuvuutta ja isot tuotantoyksiköt.
– En näe, että Pohjoismaihin tehtävät pienet yksiköt pystyisivät kilpailemaan niille. Siksikin raideliikenne maanosien välillä kasvaa. Isot megatrendit puoltavat, ettei siitä tule vain hyväksyttävää, vaan suotavaa, Nurminen Logisticsin toimitusjohtaja Olli Pohjanvirta sanoo.
Hän muistuttaa, että Aasian markkinat kasvavat myös sisäisesti. Esimerkiksi Vietnam kasvaa voimakkaasti, ja Nurminen Logistics on jo tuonut sieltä kontteja Kiinan kautta Suomeen. Täällä sen sijaan sekä teollisuus että palveluelinkeinot kärsivät työvoimapulasta jo nyt. Suomessa lähimarkkina on niin pieni, että tuotannollinen toiminta edellyttää yleensä vientiä.
– Tänne pullonperälle raaka-aineet tai komponentit pitäisi ensin erikseen tuoda, ja sitten taas viedä täältä jonnekin. En usko siihen, Pohjanvirta julistaa.
Koronan alettua puhuttiin paljon varsinkin terveydenhuollon välineiden tuotannon palaamisesta Eurooppaan.
– Aika nopeasti huomattiin, ettei se lennä, ellei valtio tue sitä valtavasti. Markkinaehtoisesti tuotanto ei palaa, eikä meillä oikein ole muuhun varaa, jos haluamme pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa, Pohjanvirta sanoo.
Konttijunat syöttävät satamia
Nurminen Logistics toimii ensimmäisten joukossa sekä operaattorina että huolitsijana Euroopan ja Aasian välisessä rautatieliikenteessä. Konttijunat tulevat Kiinasta Suomeen nopeimmillaan 14 päivässä. Suuri osa konteista jatkaa yhtiön terminaaleista Vuosaaren ja Kotkan satamissa merikuljetuksina muualle Eurooppaan. Tänä keväänä Nurminen Logistics on avannut suoran laivayhteyden Helsingistä Ruotsin Gävleen, missä kontit voidaan siirtää jälleen kiskoille ja niitä pitkin aina Narvikiin saakka.
Ukrainan sodan alettua Nurminen Logisticsin asiakkaat eivät ole halunneet kuljettaa rahtiaan Venäjän läpi, vaikka se ei sanktioitua olekaan. Yhtiö on jo avannut eteläisen reitin, joka kiertää Venäjän ja tulee EU:n alueelle Romanian Constantassa. Se tavoittelee uusia asiakkaita varsinkin Keski-Euroopasta. Trans-Kaspian reitin matka-aika on noin 25 päivää, koska siihen kuuluvat Kaspianmeren ja Mustanmeren ylitykset.
Toimitusjohtaja kuitenkin uskoo, että pohjoinen reitti palaa käyttöön nopeasti.
– Sen taloudellinen merkitys Venäjälle on marginaalinen. Venäjä laskuttaa vain junan vetopalvelun eli käyttömaksun, mikä on kokonaisuudessa mitätön summa.
Teksti: Juha Peltonen
Kuvaaja: Eemeli Sarka
