ICS on joka kerta järjestetty Madridissa, kaupungissa, joka on satojen kilometrien päässä lähimmistä risteilylaivasatamista.
Tilaisuus oli järjestyksessä jo kahdestoista ja se on järjestetty joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 2021, jolloin konferenssia ei järjestetty COVID-19:n takia. Vuonna 2020 ICS järjestettiin hybriditilaisuutena. Tapahtuman taustalla on CruisesNews Media Group S.L., jonka kantavana voimana ja tilaisuuden päänä toimii yrityksen CEO Virginia Lopez Valiente.
Ensimmäisten ICS – tapahtumien aikana yli kymmenen vuotta sitten Espanjassa elettiin voimakasta risteilytoiminnan kasvujaksoa, jolloin maassa toimi muutama täysin kotimainen risteilyvarustamo kuten Pullmantur Cruises ja Inberocruceros. Nämä kuitenkin sulautuivat melko nopeasti suuriin amerikkalaisyrityksiin ja itse asiassa myös lopettivat paikallisina espanjalaisina brändeinä jopa niin, että myös paikallisista brändinimistä luovuttiin. ICS on kuitenkin jatkanut omaa elämäänsä ja sillä tuntuukin olevan vahva asema tietyllä markkinasegmentillä.
Alkuvuosina painopiste oli pitkälti Espanjaan liittyvässä toiminnassa jopa niin, että osa esitelmistäkin oli Espanjan kielellä. Osanottajia oli tänä vuonna käytännössä kaikista Euroopan maista, joissa on risteilytoimintaa, t.s. joissa risteilylaivoja vierailee. Tapahtuman sponsoreina oli 34 yritystä, yhdistystä ym., joista melkein puolet oli Espanjasta. Tänään ICS kattaa laajalti risteilytoiminnan koko Euroopassa, joskin painopiste näyttää olevan Välimeren maissa ja suurissa Pohjois-Euroopan risteilymarkkinamaissa kuten Saksassa ja Iso-Britanniassa.
Paneelikeskusteluja oli viisi ja näiden aiheet olivat: risteilytoiminnan tulevaisuus, kustannuspaineet, risteilykohteisiin liittyvät haasteet, kestävä kehitys (sustainability) sekä risteilyjen myyntitoiminta – taloudellinen tulos. Kaikki äärimmäisen ajankohtaisia aiheita. Näiden lisäksi oli 13 erillisesitystä ja one-to-one – keskustelua. Esittäjäjoukko oli lähes 50 henkilöä, jotka edustivat risteilytoiminnan eri sektoreita eri maissa. Keskusteluissa ja esityksissä tuli selkeästi esiin nykytilanteen ja lähitulevaisuuden trendit ja haasteet kuten:
• paluu ennen COVID-19:a olleeseen tilanteeseen kehittyy positiivisesti ja vakaasti
• tämä on tapahtumassa huolimatta siitä, että kustannukset ovat huomattavasti nousseet ja henkilöstön saanti on vaikeutunut
• risteilyvarustamot näyttävät selviävän volyymin palauttamisesta ilman että on jouduttu radikaaliin alemyyntiin
• COVID-19:n jälkeen risteilyjen varausajat lyhentyivät merkittävästi, mutta tässäkin asiassa ollaan hitaasti palautumassa entiseen. Vaihtelu on kuitenkin edelleen suurta eri segmenttien kesken
• polttoaineiden hintakehitys on noussut vakavaksi uhaksi
• tietyillä markkinasektoreilla lentohintojen nousulla on valtava merkitys. Tämä pätee erityisesti sellaisilla alueilla, joissa lentotoiminta on vähäistä (äärimmäinen esimerkki on expedition – sektori)
• henkilöstön saatavuus on vaikeutunut huomattavasti. Väkeä siirtyi COVID-19:n seurauksena pois alalta ja henkilöstön saaminen takaisin on osoittautunut vaikeaksi. Tämä koskee niin laivojen toimintaa kuin myös kaikkea maissa tapahtuvaa toimintaa (bussit, oppaat ym.). Joitakin risteilyjähän on jopa jouduttu viime tipassa perumaan henkilöstöpuutteen vuoksi
• kestävän kehityksen vaatimukset, jotka kohdistuvat kaikkeen toimintaan, ei ainoastaan laivoihin vaan myös kaikkeen maissa tapahtuvaan toimintaan: satamat (mm. laivojen energian saanti näiden ollessa satamassa), varustamojen maatoiminnot, kiertokäynnit ym. Tämä on pitemmällä tähtäimellä suurin yksittäinen haaste, jonka mittasuhteita ei vielä tänään pystytä täysin hahmottamaan
Hiukan yllättävää oli, että Ukrainan sodan vaikutuksista risteilyalan liiketoimintaan ei keskusteltu oikeastaan ollenkaan, mikä osoittaa, että vaikutukset ovat vähäisiä. Ne ovat lähinnä ”paikallisia” kolmella osa-alueella: muutokset Itämeren kesätoiminnassa, jossa alueen risteilytoiminnan perinteinen pääkohde Pietari on kokonaan poissa kuvioista, toiminnan tyrehtyminen täysin koko Mustanmeren alueella ja tietysti se, että venäläisiä risteilymatkustajia ei käy sodan alettua laivoilla ollenkaan.
Silmiinpistävää oli, että Saudi Arabia oli voimakkaasti edustettuna tapahtumassa sekä osallistujina että myös paneelikeskustelijoina. Maassa on pari vuotta toiminut Cruise Saudi – niminen organisaatio, jonka tehtävänä on tuoda maa risteilytoiminnan maailmankartalle. Ensisijaisesti tähdätään siihen, että risteilyjä tarjotaan Saudiarabialaisiin kohteisiin niin että myös risteilyn lähtö- ja päättymissatamat ovat Saudi Arabiassa. Muutama varustamo no jo aloittanut tällaiset risteilyt. Risteilytoiminta maassa lähtee täysin nollasta ja esimerkiksi risteilysatamien kunnostamiseen on ajateltu käytettävän jopa 800 MUSD. Kuten tunnettua, maa on hyvin ”jyrkästi” islamistinen, mikä ei kovin hyvin soinnu yhteen perinteisen länsimaisen risteilylomatuotteen kanssa. Ohjelmassa on myös Saudiarabiaomisteisen oman risteilyvarustamon perustaminen jollakin aikavälillä.
Perinteisesti ICS:n ohjelmassa on yksi haastattelu, jossa tilaisuuden keulahahmo Virginia Lopez Valiente keskustele yhden risteilytoiminnan gurun kanssa. Tällä kertaa keskustelukumppanina oli Andreas Zito, CEO Swan Hellenic Cruises, joka rakennuttaa Helsinki Shipyardilla kolmen expedition – risteilylaivan sarjaa. Swan Hellenic on pitkät perinteet omaava risteilybrändi, joka pitkän tuon jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. Andreas Zito kuvasi avoimesti ongelmia, joihin yritys joutui Ukrainan sodan seurauksena, kun yrityksen ja laivojen omistus oli venäläisissä käsissä, niiden rahoitus oli järjestetty venäläisten rahoituslaitosten toimesta ja laivojen rakentajatelakka oli ja on edelleen täysin venäläisessä omistuksessa. Luonteeltaan positiivisen optimistinen Zito vakuutti, että asiat ovat kehittymässä oikeaan suuntaan ja ongelmiin on löydetty tai löytymässä ratkaisut.
Risteilysataminen tilannetta ja kehitystä käsiteltiin laajasti. Satamien alueellisten ja muiden yhdistysten sektorilla näyttää olevan ruuhkaa ja jopa päällekkäisyyttä. On CLIA (Cruise Line International Association), MedCruise, Cruise Europe, Cruise Baltic ja lisäksi kansallisia satamayhdistyksiä kuten Cruise Norway, Cruise Britain jne. Reviirikähinää lienee odotettavissa myös tulevaisuudessa.
Kestävä kehitys oli luonnollisesti yksi keskeisistä aiheista, mutta tätä käsiteltiin lähes yksinomaan satamatoimintojen ja muiden maatoimintojen osalta ei niinkään laivojen teknisten ja operatiivisten ratkaisujen kannalta. Sähkötehon saanti laivoille satamista on yksi merkittävistä asioista, joissa kaupalliset ratkaisut näyttävät olevat vielä aika kaukana tulevaisuudessa. Yleisestikin laivojen teknisiä ominaisuuksia ja ratkaisuja tilaisuudessa kosketeltiin erittäin vähän tai hyvin pintapuolisesti.
Tilaisuuden päätteeksi ilmoitettiin, että seuraava ICS järjestetään vuoden kuluttua 14-15.11.2023 jälleen Madridissa.
Teksti Eero Mäkinen
