Ruotsalainen, Wallenberglähtöinen pääomasijoitusyhtiö EQT Infrastructure on lähtenyt rakentamaan suurta pohjoismaista auto/matkustajalauttakonsernia ja tavoittelee skaalaetuja merenkulun vihreän siirtymän murrokseen. Yhtiö osti vuosi sitten tanskalaisen Molslinjenin sekä norjalaisen Torghatten ASA:n ja viime vuonna ForSea:n (entisen Scandlines HH-Ferriesin) liikenteen. Nyt vuodenvaiheessa EQT yhdistää nämä kaikki yhdeksi konserniksi, joka saa nimekseen Nordic Ferry Infrastructure (NFI).
Suomessa Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä väyläviraston kanssa valitsi joulukuussa konsernin Torghatten Nord yhtiön Saimaan alueen 12 lauttalinjan tarjouskilpailun voittajaksi. Tänä keväänä Torghatten käynnistää autonomisen kaupallisen matkustajalautan koeliikenteen Tukholmassa.
Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi on kutsuttu Molslinjeniä vuodesta 2016 johtanut Carsten Olsen. Yhtiön liiketoiminnan kehittämisjohtajaksi puolestaan on kutsuttu Torghattenin meriliikenteen johtaja Stein Andre Herigstad-Olsen, joka toistaiseksi johtaa vielä myös Torgatten-konsernia Brønnøysundissa.
EQT on tavoitehakuinen maailmanlaaja pääomasijoittaja, jonka hallinnoimat varat ovat 114 miljardia euroa kahdella liiketoimintasegmentillä – Private Capital ja Real Assets. EQT omistaa kohdeyrityksiä ja omaisuutta Euroopassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Amerikassa ja tukee niitä kestävän kasvun, toiminnallisen erinomaisuuden ja markkinajohtajuuden saavuttamisessa. EQT on nyt ottanut tavoitteekseen investoida nimenomaan uuteen päästöttömään vesiliikenteeseen Pohjoismaissa nopeuttamaan tarvittavaa teknologiamurrosta.
Torghatten on parhaillaan tilaamassa maailman ensimmäisiä vetykäyttöisiä matkustajalauttoja Lofooteille, joista se on jo allekirjoittanut 4,9 mrd Norjan kruunun arvoisen 20 vuoden operointisopimuksen Norjan viranomaisten kanssa.
EQT:n Nordic Ferry Infrastructures sanoo kehittävänsä edelleen Torghattenin ja Molslinjenin toimintoja, jotka jatkavat omina brändeinään. Ruotsalainen lauttayhtiö ForSea liittetään uuteen konserniin heti kilpailuviranomaisten yritysoston hyväksynnän jälkeen, minkä odotetaan tapahtuvan vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
Finnferries valittanut markkinaoikeuteen
Suojatakseen monipoliasemaansa Suomessa valtionyhtiö Finferries onkin heti moittinut Saimaan alueen lauttapäätöstä ja valittanut siitä myös markkinaoikeuteen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Tapani Jaakkolan mukaan valitukset pahimmassa tapauksessa saattavat viivyttää sopimuksen solmimista ja paremman sekä vähäpäästöisemmän lauttaliikenteen käynnistymistä usealla vuodella. Finferries paikallislehtien mukaan epäilee mm. että norjalaisyhtiöllä ei olisi vaadittua kokemusta jäissä operoinnista.
Merenkulkuneuvos Mikko Niini toteaa Navigatorille, että EQT:n omistaman norjalaisen yrityksen tulo Suomen vesiliikenteeseen on nähtävä positiivisena kehityksenä.
”Liikenneministeriön strateginen tavoite liikennepalveluiden yksityistämiseksi näyttäisi näin vihdoinkin saavuttavan merenkulunkin, mikä avaa uusia näköaloja tänä vuonna käynnistyvälle Saaristomeren lauttojen kilpailutukselle ja myös esimerkiksi tulevien jäänmurtajainvestointien suhteen. EQT:n, yksityisen pääomasijoittajan, tavoitteet ja kokemukset Tanskan, Ruotsin, Saksan ja Norjan liikenteissä luovat mielenkiintoisia näköaloja ja synergiamahdollisuuksia myös murroksessa olevaan Suomen ja Ruotsin väliseen lauttaliikenteeseen”, Niini sanoo.
”Liikenne- ja viestintäministeriön ja VNK:n omistajaohjauksen on myös vihdoin päätettävä, mikä rooli merisektorilla toimiville valtionyhtiöille on tarpeellista jatkossa säilyttää, kun yksityisrahoituskin näyttää laivastojen uusimiseen nyt mahdolliselta,” jatkaa Niini.
Enemmän EQT:n strategiasta ja yrityskaupoista oheisessa toisessa artikkelissa.
………………..
TAUSTAA:
EQT
Pääomasijoitusyhtiö EQT Infrastructure on lähtenyt rakentamaan pohjoismaista auto/matkustajalauttakonsernia. Yhtiö osti vuoden 2021 lopulla tanskalaisen Molslinjenin sekä norjalaisen Torghatten ASA:n ja viime vuonna ForSea:n (entisen Scandlinesin HH-Ferriesin) liikenteen. Nyt vuodenvaiheessa EQT yhdistää nämä kaikki yhdeksi konserniksi Osloon, joka saa nimekseen Nordic Ferry Infrastructure (NFI). Suomessa Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä väyläviraston kanssa valitsi joulukuussa konsernin Saimaan alueen 12 lauttalinjan tarjouskilpailun voittajaksi.
Molslinjen on perustettu vuonna 1963. Sillä on liikenteessä 15 alusta, mukaanlukien Raumalla vuonna 2018 valmistunut 1 500 kaistametrin 18 000 GT:n 158 x 24,5 metrinen Hammershus 720 matkustajalle mantereen ja Bornholmin sekä Sassnitzin väliseen liikenteeseen. Neljä aluksista on nopeita katamaraaneja ja parin kuukauden päästä Austalin telakalta Filippiineiltä saapuu kuudestoista, Express 5, maailman suurin katamaraanilautta. Sen nopeus Wärtsilän vesijeteillä on 37 solmua, pituus 115 metriä ja kapasiteetti on 1 1 610 matkustajaa ja 617 m rekkakaistoja sekä 257 henkilöautoa. Yhtiön lautat liikennöivät Tanskan, Ruotsin ja Saksan välillä yhdeksällä reitillä, joilla on vuosittain noin 8 miljoonaa matkustajaa.
Uusi toimija Suomeen
Tienpitäjänä toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus on kesän ja syksyn aikana kilpailuttanut 20 vuoden sopimusta varten Saimaan alueen 12 lauttapaikan lauttaliikennepalvelut vuosille 2025–2045 ja tehnyt hankintapäätöksen näiden palveluiden tuottamisesta. Kilpailutuksen ehdoilla liikenneviranomaisemme tavoittelivat ikääntyneen lauttakaluston uusiutumista, lauttaliikenteen suurempaa ympäristöystävällisyyttä sekä painorajoitusten poistamista.
Hankintapäätöksessä valtio on päättänyt toteuttaa palveluhankinnan tarjouskilpailun kaikki kilpailun tavoitteet ja ehdot täyttäneeltä Torghatten Nord As yritykseltä. Tarjouskilpailuun saatiin kaksi tarjousta. Tarjouksen antoivat Suomen Lauttaliikenne Oy (Finferries) ja Torghatten Nord As. Tarjousten vertailuhinnat olivat: Torghatten Nord As 282,473 milj euroa ja Suomen Lauttaliikenne Oy 351,357 milj. euroa.
Hankintapäätös ei ole vielä lainvoimainen. Suojatakseen monipoliasemaansa Suomessa Finferries onkin heti moittinut päätöstä ja valittanut siitä myös markkinaoikeuteen.
Saaristomeren lauttaliikenteen 20-vuotisten sopimusten kilpailutus alkaa kuluvana vuonna ja seuraavan hallitusohjelmaan kirjattaneen uusien jäänmurtajien hankinta, mahdollisesti yhdessä Ruotsin kanssa, joka jo etenee prosessissaan. EQT lienee näissäkin potentiaalinen tarjoaja.
Järvi-Suomen hankinta on ensimmäinen neljästä 20-vuoden palvelukokonaisuudesta ja vuosien 2023–2027 aikana väylävirasto ja ELY-keskus tulevatkin vuoden välein jatkamaan kaluston uusimista muiden kolmen hankintakokonaisuuden osalta. Torghatten on Norjassa jo saanut sopimuksen vetykäyttöisistä lautoista ja on Lloyds Registerin hyväksynnät nyt saatuaan parhaillaan valmistelemassa hankintaa telakoilta. Liikenneviranomaistemme pitkän tähtäimen tavoitteena on liikenteen kehittäminen kohti kokonaan hiilineutraalia liikennepalvelua samalla vastaamaan liikenteen kysyntään ja rakenteeseen osana toimivaa liikennejärjestelmää. Nyt käydyssä kilpailussa 50% päästövähennysvaatimuksen alituksesta operaattori hyötyy tilaajan bonuksina.
Edellä mainitut kilpailutukset koskevat kaikkia 40 yleisten teiden lauttapaikkoja muodostaen neljä selkeää kokonaisuutta:
• Maantielauttaliikennepalvelu Järvi-Suomi 2025–2045
• Maantielauttaliikennepalvelu Saaristomeri I (lossit) 2027–2047, kilpailutus 2023
• Maantielauttaliikennepalvelu Saaristomeri II (lautta-alukset) 2030–2050, kilpailutus 2025
• Maantielauttaliikennepalvelu (maantieteellisesti hajanaiset lauttapaikat) 2031–2051, kilpailutus 2027
Saimaan alueen 12 lauttapaikan lauttaliikenteen kapasiteetti ja välityskyky muuttuvat seuraavilla lauttapaikoilla, kun pitkäkestoinen liikennesopimus käynnistyy, valitusprosessista riippuen, joskus vuosien 2025–2027 aikana:
– Rongonsalmi (Puumala) ja Lamposaari (Lappeenranta), lossin kantavuus nousee 44 tonnista 80 tonniin.
– Kietävälä (Puumala), Kuparovirta (Mikkeli) ka Kortesalmi (Kuopio) lossin kantavuus nousee 60 tonnista 80 tonniin.
– Tappuvirta (Savonlinna), Koivukanta (Savonlinna), Hirvisalmi (Juuka), Kyläniemi (Ruokolahti) ja Hätinvirta (Puumala) lossin kantavuus nousee 60 tonnista 90 tonniin.
– Hanhivirta (Enonkoski), lossin kantavuus nousee 70 tonnista 90 tonniin.
– Puutossalmi (Kuopio), lossin kantavuus nousee 130 tonnista 180 tonniin.
Monissa paikoissa sopimusoperaattorin velvoitteena on uusien alusten lisäksi parantaa lauttapaikkoja vastaamaan suurempaa aluskokoa ja eräissä järjestämään vara-alukset ja niille myös laituripaikat. Mahdollisessa sähkökäytössä operaattori itse rakentaa latausjärjestelmät. Virran syötöstä vastaa tilaaja. Mielenkiintoista on aikanaan myös nähdä, miten operaattori aikoo alukset Saimaalle toimittaa. Saimaan kanavahan on auki – vuonna 2022 sen läpi tiettävästi purjehti kaksi laivaa. Finferries oli aikonut paikallislehtien mukaan rakentaa alukset Saimaan alueella.
Uutta tehokkuutta ja vihreitä valintoja Tanskassa
Molslinjen, Tanskan suurin matkustajalauttaoperaattori, aloitti vuosi sitten ensimmäisen täyssähköisen lauttansa liikennöinnin yhdellä sen suosituimmista reiteistä. Uusi sähkölautta Grotte tarjoaa kestävän kulkuvälineen, joka yhdistää Tanskan rannikkokaupungin Esbjergin Fanøn saareen Lounais-Tanskan rannikolla. Täyssähköisen lautan lanseeraus oli osa Molslinjenin laajempaa kestävän kehityksen agendaa, jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä maan tärkeimmistä matkailukäytävissä.
Monien saarten maassa toimiva Molslinjen on tärkeä osa Tanskan liikenneinfrastruktuuria. Molslinjenin ”kelluvien siltojen” verkosto yhdistää suuria asutuskeskuksia ja luo yhteyden useiden tärkeiden saarten ja mantereen välille. Koska Molslinjen on välttämätön osa Tanskan liikenneinfrastruktuuria, sillä on loistava mahdollisuus muuttaa alaa nopeasti parempaan suuntaan.
EQT Infrastructure osti Molslinjenin maaliskuussa 2021 havaittuaan suuren potentiaalin tukea yhtiön kestävän kehityksen tavoitetta ja investoi sen laivaston hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja samalla nopeuttamalla siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin.
Molslinjenin ensimmäinen sähkölautta Grotte kulkee kahdella Danfoss Editron sähkömoottorilla ja latautuu automaattisesti, kun se laituroituu Esbjergin satamaan. Grotte täydentää Fanø-reitin kahta olemassa olevaa lauttaa, Fenjaa ja Menjaa, mahdollistaen kolmen lautan liikennöinnin ja luomalla lisäkapasiteettia 1,8 miljoonan matkustajan vuosittaiselle reitille. Fenja ja Menja ovat siirtymässä fossiilivapaisiin biopolttoaineisiin, ja uuden lauttajärjestelyn myötä reitin CO₂-päästöt vähenevät varustamon mukaan jopa 96 prosenttia verrattuna kolmen lautan liikenteeseen meridieselillä.
Carl Sjölund, EQT Infrastructuren neuvoa-antavan ryhmän partneri, sanoo että ”toteutamme kestävän kehityksen ohjelmamme mukaisesti Molslinjenia, jotta se säilyisi edelleen markkinajohtajana pyrkimyksissä kohti kestävämpää meriliikennettä ja vihreämpää huomista. EQT Infrastructure tukee yhtiön johtoa sen pyrkimyksessä jatkaa investointeja kestäviin ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Sähköistys on osa ratkaisua, ja EQT haluaa olla tässä tärkeässä roolissa auttamassa seuraavan sukupolven kestävien lauttojen käyttöönotossa.
Molslinjen on äskettäin Grotten lisäksi tilannut kaksi uutta OSK-ShipTechin suunnittelemaa lauttaa, jotka Turkin Cemre Shipyard rakentaa toimitettaviksi vuonna 2024. Echandia on valittu toimittamaan akkujärjestelmät näihin kahteen uuteen täysin sähköistettyyn alukseen. Echandian järjestelmän valinta perustui olennaisesti alhaisempiin kokonaiskustannuksiin yhdistettynä erinomaisiin turvaominaisuuksiin ja keveyteen.
Nämä uudet lautat aloittavat liikenteen kahdella reitillä; Alslinjenillä (Bøjden-Fynshav) ja Samsølinjenillä (Ballen-Kalundborg), joiden pitkäaikaisen liikennöintisopimuksemn Molslinjen voitti elokuussa. Akkujärjestelmien kokonaiskapasiteetti on noin 7 MWh (3,1 MWh ja 3,8 MWh) ja latausaika satamassa 25 minuuttia. Molslinjenin tilauksen ansiosta Echandia on nyt saanut referenssin pääsyyn suurempien Ro-Pax-lauttojen markkinoille, sanoo Echandian toimitusjohtaja Fredrik Hellström. Sopimus uusista Molslinjen-lautoista on Echandialle merkittävä askel suurempien ro-ro- ja ropax-lauttojen markkinasegmenttiin, toteaa myös Molslinjenin pääinsinööri Ole Berg-Hansen.
EQT ostaa myös Ruotsin ja Tanskan välisen liikenteen
EQT Infrastructuren tukemana Molslinjen on äskettäin tehnyt lopullisen sopimuksen ForSean ostamisesta Igneo Infrastructure Partnersilta. ForSea on Tanskan Helsingørin ja Ruotsin Helsingborgin välisten Roll-on/Roll-off-lauttojen ainoa operaattori strategisesti salmen kapeimmassa 4 km etäisyyden kohdassa maiden välillä. Todellisena ”kelluvana siltana” ForSea-lautat ovat olennainen osa pohjoismaista liikenneinfrastruktuuriverkostoa. Lautat kuljettavat vuodessa yli 7 miljoonaa matkustajaa, miljoona henkilöautoa ja 450 000 rekkaa salmen yli joka vuosi. Yhtiö liikennöi reitillä viittä lauttaa, joista kaksi on juuri konvertoitu kokonaan sähkökäyttöiseksi ja kolmannen mutostyöt on lähdössä käyntiin. Tämä luo selkeän tien laivaston täydelliseen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tämän vuosikymmenen aikana.
”ForSea on alansa edelläkävijä ja osoittaa, että on mahdollista ajaa kestävää lauttalinjaa, joka tuottaa samalla erinomaisia tuloksia. Kestävä liikenne on tulevaisuuden malli ja ForSea jatkaa työtä vihreän tiennäyttäjänä”, sanoo ForSean toimitusjohtaja Kristian Durhuus.
”Näemme ForSean lauttayhteyden johtavana toimijana pohjoismaisilla kuljetusmarkkinoilla ja osana kriittistä liikenneinfrastruktuuria. Sen kelluvat sillat yhdistävät suuria pohjoismaisia asutuskeskuksia sekä yrityksiä yhdistäen Ruotsin Euroopan mantereeseen. ForSean investoinnit kestävään kehitykseen johtavana sähkölauttaoperaattorina ovat täysin EQT:n investointitavoitteiden mukaisia. Odotamme innolla investointien jatkamista ForSeaan tukemaan yritystä sen kestävän kehityksen matkalla”, sanoo Carl Sjölund, EQT:n vastuullinen partneri. Osapuolet ovat sopineet, että kauppahintaa ei julkisteta.
Helsingborgin ja Helsingörin välisiä lauttoja operoivat aikoinaan Tanskan ja Ruotsin rautatiet, joiden toiminnan tiivistyttyä 1980-luvun lopulla perustettiin yhteinen Scandlines, joka hankki 1990-luvulla ensin kaksi uuden sukupolven kaksipäistä lauttaa, Tycho Brahen, Auroran ja Juutinrauman sillan valmistumisen jälkeen vielä kolmannen, Hamletin. Mercandia IV ja VIII toimivat varalauttoina. Paremmin Scandlinesin HH-Linjana tunnettu operointi myytiin myöhemmin pääomasijoittajille ja nyt ForSea-nimellä EQT:n Molslinjenille.
Lauttoja on muutettu yhdessä ABB:n kanssa useiden vuosien ajan sähkökäyttöisiksi, kun ensimmäiset asennukset osoittautuivat epäonnistuneiksi ja jouduttiin kokonaan uusimaan. Nyt Aurora ja Tycho Brahe ovat saaneet uudet akkujärjestelmät ja Hamlet on vuorossa seuraavana. Kaikki alusten akut on nyt vaihdettu, ja ne pystyvät varustamon mukaan varastoimaan uusittuina enemmän energiaa ja kaksinkertaistamaan akkujen käyttöiän viidestä kymmeneen vuoteen. Päivitys tarkoitti akkujen kapasiteetin lisäystä 4 160 kWh:sta 6 400 kWh:iin, mikä on tiettävästi suurin Ropax-lautoille tähän mennessä asennettu akkupaketti.
– Olemme ylpeitä akkutoimintojen päivityksestä. Inspiroidumme onnistumisistamme, opimme takaiskuistamme emmekä koskaan anna periksi vihreällä matkallamme. Tavoitteemme ovat korkealla ja tämä on jälleen iso askel oikeaan suuntaan saavuttaaksemme realistisen unelmamme, tulla yhdeksi maailman kestävimmistä kuljetusyrityksistä, sanoo ForSean toimitusjohtaja Kristian Durhuus.
Hänen mukaansa uudet ratkaisut vähentävät CO₂ -päästöjä yli 70 prosenttia vuodessa vuoteen 2016 verrattuna, mikä vastaa 26 000 tonnin vuosittaista hiilidioksidipäästöjen vähennystä.
Auroran ja Tycho Brahen akkukäyttö on innovatiivinen järjestelmä, joka vaati suuria säätöjä sekä laivalla että maissa. Täysautomaattinen laserohjattu robottivarsi kytkeytyy lauttoihin latausta varten aina, kun ne ovat satamassa. Varustamo sanoo lauttojen toimivan tuulen, vesivoiman ja auringon vihreällä sähköllä. Yksi lataus riittää ylitykseen kahdessakymmenessä minuutissa. Sähkökäytön ansiosta myös melutaso ja tärinä on saatu vähenemään merkittävästi. Varustamon tavoitteena on, että 97 prosenttia kaikista lauttojen matkoista tehdään akkukäytöllä. Auroran ja Tycho Brahen muuntamisen investointikustannukset olivat noin 30 miljoonaa euroa. INEA, EU:n innovaatiorahoituselin, tuki investointia noin 12 miljoonalla eurolla.
Norjassa EQT:n Torghatten menee jo vetykäyttöön
EQT osti runsas vuosi sitten Norjasta Torghatten-konsernin, jätti siitä Widerö lentoyhtiön edellisille omistajille ja on luopunut yhtiön busseista ja keskittyy nyt vain meriliikenteeseen. Torghatten on perustettu jo vuonna 1878. Se tarjoaa välttämättömän lautta- ja katamaraani-infrastruktuurin ”kelluvat sillat” reittiverkostonsa ansiosta ja on tärkeä osa Norjan kotimaista liikenneinfrastruktuuria. Torghattenin laivasto koostuu 92 autolautasta ja pienemmistä matkustaja-aluksista, jotka liikennöivät 59 eri reitillä Norjassa, tyypillisesti keskipitkän tai pitkän aikavälin sopimuksilla joukkoliikenneviranomaisten kanssa. Osa aluksista on nopeita katamareeneja. Torghatten kuljettaa yli 8 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Se on yksi Norjan suurimmista kuljetusyrityksistä Fjord 1:n (80 alusta), Borealin ja Nordledin (80 alusta) rinnalla.
Yhtiön viisi suurinta lauttaa toimii Oslovuonon poikki Bastø Fosen AS-varustamona Hortenin ja Mossin välisellä reitillä.
Torghattenin uusimpia investointeja on maailman suurimmaksi sähkökäyttöiseksi lautaksi väitetty Bastø Electric, joka operoit Oslovuonon yli Hortenin ja Mossin välillä. (Kuva: Sefine shipyard)
Turkin Sefine Shipyardin Torghattenille äskettäin rakentama Norwegian Ship Design AS:n suunnittelema Bastø Electric on 139,2 metrin pituinen ja 21 metriä leveä, ja siinä on tilaa 600 matkustajalle ja 200 henkilöautolle tai 24 kuorma-autolle. Kaikkien kolmen Sefinellä rakennetun uuden lautan akut ja pikalatausjärjestelmät on toimittanut Siemens Energy Trondheimin akkutehtaalta. Bastø Electricin akkukapasiteetti on 4,3 MWh. Pikalatausjärjestelmän kapasiteetti on varustamon mukaan 9 MW. Lautta latautuu aina laituriin kytkeytyessään automaattisesti.
Noin kymmenen kilometriä pitkä Mossin ja Hortenin välinen lauttareitti on Bastø Fosenin mukaan Norjan vilkkain lauttayhteys. Tällä reitillä kuljetetaan vuosittain 3,8 miljoonaa matkustajaa ja 1,8 miljoonaa ajoneuvoa. ”Uusien investointien avulla tämän lauttareitin päästöt vähenevät 75 prosenttia”, varustamo sanoo. Myös kaksi muutakin lauttaa on tarkoitus muuttaa lähiaikoina dieselkäyttöisestä sähkökäyttöiseksi. Jokainen lautta tekee 20-24 ylitystä päivässä. Ylitys kestää noin 30 minuuttia.
Vuosi sitten Torghatten Nord allekirjoitti sopimuksen Norjan tiehallinnon kanssa uusien vetylauttojen operoinnista Bodøn ja Lofoottien välillä vuodesta 2025 alkaen. Kehitystyön uskotaan saavan suurta merkitystä Norjassa ja muualla maailmassa ja lisäksi se tarjoaa monille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Torghatten Nord rakentaa kaksi uutta vetykäyttöistä alusta sopimuksen alkamiseen 1.10.2025 mennessä, lisäksi olemassa oleva vuonna 2012 toimitettu lautta on tarkoitus muuttaa LNG-käyttöiseksi.
– Olen ylpeä siitä, että Torghatten Nord kehittää ja liikennöi vetylautoja Norjan pisimmällä ja säille erittäin alttiille lauttareitille. Vastaamme nyt maailmanluokan ilmastoprojektista ja pääsemme luomaan konkreettisia ja jännittäviä mahdollisuuksia vihreään meriliikenteeseen maailmanlaajuisesti sekä uutta teollisuutta Norjaan, sanoo Torhatten Nordin toimitusjohtaja Torkild Torkildsen, joka myös vastaa Suomeen tehdystä Saimaan alueen lauttatarjouksesta.
– Paljon puhutaan vedystä, mutta sille ei ole ollut käyttäjiä. Olemme nyt ensimmäinen suuri vedyn ostaja Norjassa Norjan hallinnon ja hallituksen ilmastopäätösten ansiosta. Tämä tarjoaa myös telakalle ja laiteteollisuudelle merkittäviä osallistumismahdollisuuksia vedyn energiankäytön osaamisen kehittämiseen, Torkildsen sanoo.
Torghatten-konsernin omistaja pitää sopimusta myös virstanpylvänä. Torghatten saa tällä sopimuksella erityisaseman EQT:n portfolioyhtiöiden joukossa. Se on jo maailman johtavia vähäpäästöisten liikenneratkaisujen kehittäjiä, mutta ottaa nyt johtoaseman vedyn kehittämisessä Norjan liikenteen energialähteeksi. Hanke tulee olemaan erittäin tärkeä myös maailmanlaajuisesti, kun meriliikennesektorilla pyritään nollapäästöihin, sanoo Carl Sjölund, EQT:n partneri, joka vastaa EQT Infrastructure V:n investoinneista Torghatteniin ja Molslinjeniin.
Torkildsen on myös tietoinen vastuustaan lauttojen operointivarmuudesta kesäsesongin ulkopuolella. Varmuus on paikallisten elinkeinojen elinehto. Siksi uudet lautat voivat ajaa myös vaihtoehtoisella polttoaineella, ja meillä on hyvälaatuisia vara-aluksia, vahvistaa Torkildsen.
Uusien lauttojen avulla reitin kapasiteetti kasvaa merkittävästi, matkustajille 60 % ja henkilöautoyksiköille 40 %. Bodø-Røst-Værøy-Moskenes on Norjan pisin lauttayhteys ja operointisopimus kattaa 15 vuotta eli vuodet 2025-2040. Liikennöinnin ehtona, että vähintään 85 prosenttia energiankulutuksesta saadaan vedystä kahdelle alukselle, jotka liikennöivät ympäri vuoden. Vetyä tulee tuottaa alhaisilla kasvihuonekaasupäästöillä ja aluksissa tulee olla nolla- tai vähäpäästöiset ratkaisut, kuten biodiesel, biokaasu, sähkö, vety tai näiden yhdistelmä.
Norjan tiehallinnon mukaan uudet lautat vähentävät CO₂-päästöjä Vestfjord-liikenteessä 26 500 tonnia vuodessa verrattuna tämän päivän LNG:llä toimiviin lauttoihin.
Alusten suunnittelusta vastaa Norwegian Ship Designin Førdessä. Elokuussa Lloyd’s Register hyväksyi Torghatten Nordin suunnitelmat myöntämällä niin sanotun periaatteellisen hyväksynnän (AiP). Torghatten valitsi luokittajan LR:n kokemuksen ja asiantuntemuksen ansioista vetykäyttöisiä aluksia ja uusia polttoaineratkaisuja hyödyntävissä projekteissa.
– Meillä oli myöntää Torghatten Nordille periaatehyväksyntä, joka perustui konseptin ja teknologian kattavaan riskianalyysiin. Lloyd’s Register on ollut läsnä Norjassa 150 vuotta, ja näemme tämän erittäin tärkeänä hankkeena, joka edistää vedyn käyttöä turvallisena ja kestävänä polttoaineena, sanoo Markus Büsig, joka on Lloyd’s Registerin johtaja Pohjois-Euroopassa.
Norwegian Ship Design Førdessä on täydessä vauhdissa alusten suunnittelussa ja korostaa, että tulevaisuuden vetykäyttöiset alukset näyttävät erilaisilta.
– Se, mitä nyt kehitämme, asettaa hyvin todennäköisesti standardin kokonaiselle vetykäyttöisten matkustaja-alusten luokalle. Olemme selkeästi sitä mieltä, että uusi teknologia ei saa tinkiä turvallisuudesta, toimivuudesta tai tehokkuudesta, sanoo suunnitteluyhtiön toimitusjohtaja Gjermund Johannessen.
Torghatten käynnistää myös autonomista lauttaliikennettä Tukholmassa
Brødrere Aa Norjan Hyenistä on saanut tehtäväkseen rakentaa Tukholman keskellä liikennöivän autonomisen matkustajalautan kaupalliseen käyttöön. Perinteinen lauttayhtiö Torghatten ja automaatiotoimittaja Zeabuz ovat hankkeen takana.
– Norja on autonomisten alusten edelläkävijä maailmassa, ja olemme edenneet pitkälle rahtilaivojen kehityksessä. Nyt viemme tämän uudelle tasolle kaupallisten, autonomisten matkustajalauttojen testaamisen ja kehittämisen avulla. Olemme ylpeitä tästä hankkeesta, jossa sekä varustamo, teknologiatoimittaja että telakka tulevat Norjan vientituotteella Tukholmaan, sanoo Torghattenin liiketoiminnan kehitysjohtaja Reidun Svarva.
Rakennettava alus on sähkökatamaraani, jonka kapasiteetti on 25 henkilöä, ja sen on määrä valmistua huhtikuussa 2023. Vene liikennöi Tukholman Kungsholmenin ja Søder Mälarstrandin välisellä osuudella jatkuvalla sähkökäytöllä 15 tuntia päivittäin. Veneessä on aluksi yhden hengen miehistö maalla olevan valvomon lisäksi. – Ensimmäistä kertaa venettä ohjaa vain kapteeni eli koko miehistö, ja matkaa seurataan valvomosta. Pitkällä tähtäimellä on tarkoitus, että kaikkea ohjataan valvomosta, Svarva sanoo.
Veneessä on avoin, katettu läpikuljettava matkustajakansi, jonka molemmissa päissä on kulkurampit, ja alus on 12 metriä pitkä. Vene rakennetaan Brødrene Aan telakalla, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1947. Telakka on kehittänyt oman rakennustekniikan ja valmistaa tänään energiatehokkaita hiilikuituisia aluksia kaikkialle maailmaan.
– Näemme suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia tälle laivatyypille aikana, jolloin yhä useammat kaupungit etsivät vesiväylien parempaa hyödyntämistä puhtailla kulkuvälineillä. Sopimuksella on meille suuri strateginen arvo, sillä me yhdessä Torghattenin ja Zeabuzin kanssa luomme uraauurtavaa teknologiaa, kertoo telakan johto. Matkustajalautan autonomisen järjestelmän toimittaa norjalainen teknologiayritys Zeabuz, joka on syntynyt Norjan tiede- ja teknologiayliopiston (NTNU) merenkulun tutkimusympäristössä. Zeabuz on jo kehittänyt yhdessä NTNU:n kanssa itsenäisen testilautan, joka liikennöi Trondheimissa. Tukholman hanke erottuu siitä, että se on maailman ensimmäinen kaupallisesti liikennöivä autonominen lautta.
– Olemme oppineet paljon Trondheimin projektistamme, ja nyt olemme valmiita ottamaan seuraavan askeleen luodaksemme maailman ensimmäisen kaupallisen autonomisen kaupunkilautan. Tekniikka on pitkälti sama, mutta Tukholmassa testataan vakavasti autonomiajärjestelmää päivittäisessä käytössä matkustajien kanssa tavalla, jota kukaan ei ole ennen tehnyt. Tästä tulee uskomattoman jännittävää, sanoo Zeabuzin toimitusjohtaja Erik Dyrkoren.
Tukholman autonomisten lauttojen hanke herättää kansainvälistä kiinnostusta, ei vähiten hankkeen vihreiden tavoitteiden johdosta. Noin 90 % kaikista kaupunkialueista sijaitsee vesiväylien varrella, mutta laajojen päästöjen ja korkeiden käyttökustannusten vuoksi nämä vesiväylät ovat vajaakäytössä. Helsingilläkin potentiaali on käytännössä kokonaan hyödyntämättä.
– Autonomian avulla saamme käyttökustannukset riittävän alhaiseksi, jotta lautasta tulee kaupallisesti kannattava, ja voimme tarjota markkinoiden tarpeisiin mukautetun lähtötiheyden. Se tarkoittaa vihreän liikenteen vallankumousta merellä, ja Tukholma on ensimmäinen paikka maailmassa, jossa sitä nyt testataan, sanoo Reidun Svarva Torghattenista.
