”Sokeri, suola ja pippuri” – sisävesiagenttina Saimaalla

C & C Port Agencyn Saimaan aluepäällikkö Kimmo Kuukka on tehnyt pitkän uran sisävesimeklarina – eikä loppua vielä näy.

Kimmo Kuukka C & C Port Acencyn Saimaan toimistolla

Saimaan rahtiliikenne on päässyt viime aikoina hyvälle kasvu-uralle. Tonnimäärät nousevat tänä vuonna n. 1,6 milj. tonniin, mutta vielä on matkaa 2000-luvun lukuihin.

”Nyt ollaan samoissa lukemissa, missä oltiin 10 vuotta sitten. Huippuvuodet olivat aivan 2000-luvun alussa, jolloin 2 miljoonaa meni rikki – ja paras vuosi oli 2004, jolloin kanavalla kuljetettiin 2,4 milj. tonnia. Odotukset olivat kovat, mutta sen jälkeen ja erityisesti vuonna 2009 pudottiin alas.”

Kimmo Kuukalla on näkemystä toiminnasta Saimaalla, sillä ura alkoi jo lähes 40 vuotta sitten Saimaa Linesilla, jatkui Intercarriersillä ja vuodesta 2015 lähtien työnantaja on ollut C & C Port Agency. Saimaalla muita agenttipalvelujen tarjoajia on vähän. Stevecon osaomistama Joensuun Laivaus toimii pohjoisempana. Saimaa Terminalsin agentit siirtyivät alkuvuodesta C & C Port Agencyn palvelukseen Dahlbergs’ Agencyn fuusion kautta.

Mies työnsä ääressä, Kimmo Kuukka kanavan rannalla

Pyöreää puuta, kartonkia ja sahatavaraa

Kanavalla kulkevat agenttien asiakkaat ovat pysyneet kauan samoina. Hollantilaisen Wagenborgin Saimaalle räätälöidyt alukset palvelevat metsä- ja kaivannaisteollisuutta. Ne vievät paluulasteina Eurooppaan erityisesti Stora Enson Imatran tehtaiden pakkauskartonkia, jonka kysyntä on ollut koronan aikana kovassa nousussa sekä lannoitteita Siilinjärven Yaran tuotantolaitokselta.

Toinen merkittävä ryhmä Saimaan kuljetuksia ovat saksalaisen RMS eli Rhenus Groupin alukset, joilla viedään ensisijaisesti Stora Enson sahatavaraa Ranskaan ja Britanniaan.

Länsieurooppalaisten varustamojen tuonti on pääosin pyöreätä puutavaraa metsäteollisuudelle ja suolaa kemian teollisuudelle.

Saimaalta lähtee myös säännöllisesti lennätinpylväitä Britanniaan ja Irlantiin tanskalaisen Danshipin operoimilla aluksilla sekä kivimurskaa eristeteollisuudelle Baltiaan ja Ruotsiin suomalaisen Intercarriersin rahtaamilla aluksilla.

Santa Maria

Agenttien asiakkaita ovat myös venäläiset jokilaivat, joiden miehistöt tulevat jopa Uralilta saakka ja lastina on pyöreätä puuta Äänisen ja Volgo-Balt -kanavan alueelta.

”Merenkulun kieli pitäisi kai olla englanti, mutta näiden venäläisten kanssa on kyllä hyvä osata venäjää. Pyöreän puun kuljetukset alkavat huhti-toukokuussa ja jatkuvat marraskuuhun. Miehistö pysyy laivassa koko kauden ajan ja palaa vasta sitten takaisin kotiin Bashkiriaan”.

Saimaan teollisuussatamat ovat kovassa käytössä, mutta kaupunkien satamissa on hiljaisempaa. Kaikkiaan ulkomaankaupan kuljetusten käytössä on neljä etelän satamaa: Mustola, Kaukas, Honkalahti ja Imatran Vuoksi ja pohjoisempana Joensuu, Savonlinna, Varkaus, Kuopio ja Kiteen Puhos. Syväväylää löytyy 800 kilometriä.

”Jos minä saisin diktaattorina päättää, niin siirtäisin kaikki raskaat kuljetukset maanteiltä vesille. Se on ympäristöystävällistä ja sujuvaa. Meille mahtuisi tänne hyvin vaikka enemmän projektilasteja.”

Cristina

Sulkujen pidentäminen puhuttaa

Saimaan kanavalla on pitkään odotettu päätöstä sulkujen pidentämisestä. Nyt ollaan jo lähellä. Esitys rahoituksesta on menossa eduskuntaan ja Väylävirastossa tehdään rakennusaikataulua. Pidentämisen jälkeen Saimaan aluskoko kasvaa nykyisestä 82,5 metristä 93 metriin. Kulkusyvyys taasen vaihtuu nykyisestä 435 cm:stä 445 cm:iin. Lastia mahtuu runsaasti lisää.

Alustavasti on ajateltu, että rakennusprojekti hoidettaisiin kahden vuoden aikana niin, että liikennekausi olisi vain 4 kuukautta ja kanava olisi suljettuna 8 kuukautta. Tämä on teollisuusyritysten kannalta haaste. Liikennekauden pitkä tauko tarkoittaa teollisuuden lisäksi vaikeuksia myös satamien toiminnalle ja ahtausliikkeille.

”Toivomme toki, että kuljetukset palaavat kanavalle takaisin ja entistä runsaampina taukojen jälkeen. Vähän olen kyllä silti miettinyt, että jos sulkujen pidennysten rakentaminen alkaa suunnitellusti vuoden 2022 lopulla, niin minun eläkeikäni on silloin täynnä. Se voisi olla sopiva aika siirtyä sivummalle.”

Kimmo Kuukka Teuvo Juuti ja Atte Kuukka

Työn suola ja pippuri

Liikennemäärien kasvun myötä Kimmo Kuukka on päässyt rekrytoimaan myös lisähenkilöstöä. Tiimiin kuuluvat nyt myös Atte Kuukka ja Teuvo Juuti. Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että agentin työn paras puoli on päästä käymään laivoilla, katsomaan lastausta ja näkemään asiakkaat.

”Tämän työn sokeri, suola ja pippuri on kyllä se, että pääsee tapaamaan kapteeneja. Korona on tietysti nyt rajoittanut fyysiset kontaktit – ei siis kätellä tai kahvitella. Silti kaikkea ei voi hoitaa vain konttorilla päätteellä istumalla.”

”Kun menen käymään ensimmäistä kertaa Suomeen tulevalla aluksella ja tapaan tuntemattoman kipparin, minulla on 10-15 minuuttia aikaa saavuttaa luottamus. Kipparilla kädet vielä vapisevat pitkästä merimatkasta ja hankalasta kanava-ajosta, väsymys painaa. Minun tehtäväni on saada hänet uskomaan, että tässä on nyt henkilö, joka ottaa täällä satamassa hänen huolensa hoitaakseen.”

”Sitten kun tämä sama kippari tulee toisen kerran, mehän ollaan jo melkein perhetuttuja!”

Alusten etäohjaus, satamien sähköiset palvelut ja älyliikenne ovat kuitenkin tulevaisuutta. Selvitysmeklarin työn on ennustettu kuuluvan digitalisaation myötä kuolevien ammattien joukkoon jo jonkin aikaa.

”En usko siihen, koska laivaliikenne jatkuu maailman tappiin eikä satamapalveluiden järjestämistä voi kuin vähäisin osin siirtää laivan päällystön hoidettavaksi. Heillä on tarpeeksi tekemistä partaan sisäpuolella, joten meitä tarvitaan edelleen.”

Teksti: Sari Turkkila
Kuvat:  Sari Turkkila ja Kimmo Kuukka

Laivameklarien 100 v. juhlavuoden kunniaksi Navigator julkaisee meklarien historiasta ja tästä päivästä kertovan juttusarjan.

Aiemmin julkaistut:

”Se on nainen!”

100 vuotta laivameklareita

Lisää tarinoita meklareiden työstä löytyy Suomen Laivameklareiden historiasivuilta. Mukana ovat mm. laivameklari Kari Koivun ja laivameklari Nils Österbergin työurasta kertovat artikkelit

 

Jaa artikkeli