Varustamot kiertävät kaukaa kiinalaisten suursataman Sri Lankassa

Kiinalaisten kahdeksan vuotta sitten Sri Lankan eteläkärkeen aloittamat Hambantotan suursataman rakennushankkeet käyvät esimerkiksi suurvallan voimiensa tunnosta käynnistämästä hankkeesta, joka lopulta ei kelpaa liike-elämälle eikä oikein poliitikoillekaan. Joka vuosi lähivesillä kulkee noin 60 000 kauppalaivaa Intian valtameren poikki Aasian ja Euroopan välillä, mutta vain ani harva edes harkitsee poikkeamista Hambantotaan.

Sri Lankan hallituskin varmaan miettii uudelleen, kannattiko sen heittäytyä mukaan Kiinan presidentti Xi Jinpingin kuuluisaan ’Yksi vyö, yksi tie’ -logistiikkahankkeeseen. Colombon hallitus ei jaksanut maksaa takaisin raskaiksi käyneitä lainataakkojaan ja joutui lopulta vuokraamaan Hambantotan kiinalaisille 99 vuoden leasing -sopimuksella.

Viime vuoden lopulla Hambantotan satamaoperaattoriksi tuli kiinalainen valtionyhtiö China Merchants Group. Jättiyhtiön viime vuoden 93 miljardin dollarin liikevaihto jättää varjoonsa koko Sri Lankan bruttokansantuotteen.

China Merchantsin yhteisyrityksen, Hambantota International Port Groupin toimitusjohtaja Tissa Wickramasinghe on kehuskellut Bloombergille, että tämän vuoden puolella alusliikenne Hambantotan satamaan on jo kaksinkertaistunut viime vuoden tahdista.

– Se ei enää merkitse mitään, miksi ja minne satama on rakennettu tai edes se, olisiko sitä lainkaan pitänyt rakentaa. Nyt merkitsee vain se, että aiomme saada sataman toimimaan kannattavasti, toimitusjohtajan analyysi kuuluu.

Satamassa vierailee ’noin’ yksi alus päivässä

Bloombergin mielestä kuluu varmasti vielä pitkä aika, ennen kuin kilpailijat Singaporessa, Malesiassa ja Lähi-idässä alkavat huolestua srilankalaisesta satamatulokkaasta.

Tilastojen mukaan Hambantotassa käy noin yksi alus päivässä, eikä satama väräytä mittareita edes China Merchantin omissa helmikuun rahdinkäsittelyluetteloissa. Hambantota ei ole yltänyt myöskään YK:n 40 suurimman konttisataman listalle.

Samoin kaikki merkittävät varustamot ajavat mieluummin pääkaupunki Colomboon kuin eteläisen kilpailijan laitureihin. Maailman suurimman konttivarustamon, tanskalaisen Maersk Linen Aasian johtaja Steve Felder sanoo yhä odottavansa Hambantotan operaattorilta tarjousta, joka toisi uusille reiteille edes jonkinlaista lisäarvoa.

– On liian aikaista sanoa, kiinnostaako Hambantota meitä. Kaikki riippuu rahtien jatkoyhteyksistä, kotimaisista kuljetuksista, kustannuksista ja tuottavuudesta, Felder luettelee.

Kiinan merivoimat hirvittävät lähialueilla

Hambantotan heikko taloudellinen suorituskyky onkin alkanut herättää epäilyjä siitä, että koko satama luotiin vain Kiinan laajempien strategisten etujen sumuverhoksi. Singaporessa toimivan Bloomberg Intelligencen varustamoanalyytikko Rahul Kapoorin mielestä merkittävien kuljetusketjujen polkaiseminen Hambantotaan maksaisi satoja miljardeja dollareja.

– Hambantota on loistoesimerkki kiinalaisten unelmasta nousta maailmanluokan merivallaksi. Nähtävissä olevan tulevaisuuden ajan kyseessä on strateginen hanke ilman mitään kaupallista elinkelpoisuutta, Kapoor huomauttaa.

Kiinalaiset ovat viime aikoina pontevasti tyrmänneet muiden muassa Intian ja Japanin epäilyt siitä, että Hambantotan rakentamisen suurin syy olisikin Kiinan merivoimat.

– Sataman suunnittelu on ollut täysin avointa ja läpinnäkyvää. Se on jo hyödyttänyt sekä Sri Lankaa että Kiinaa, Kiinan ulkoministeriön edustaja Hua Chunying sanoi aiemmin tällä viikolla.

99 vuotta on pitkä aika vuokralle

Sri Lankan puolustusministeri Ruwan Wijewardene kertoo moneen otteeseen rauhoitelleensa intialaisia ja japanilaisia kollegojaan kiinalaisten pelosta.

– Olemme tehneet kaikille, myös kiinalaisille, selväksi sen, että tästä ei tuule sotasatamaa, Wijewardene sanoo.

Epäilijöitäkin riittää. Esimerkiksi mumbailaisen Gateway Housen analyytikko Amit Bhandari huomauttaa, että 99 vuotta on pitkä aika.

– Nykyinen Sri Lankan hallitus ei ehkä salli sotilaskäyttöä, mutta kaikki voi muuttua, hän sanoo.

https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-04-17/china-s-1-billion-white-elephant-the-port-ships-don-t-use

Jaa artikkeli