SMM-tapahtuma on edelleen maailman suurin meriteknisen alan näyttelytapahtuma huolimatta siitä, että laivojen rakentamisen painopiste on siirtynyt voimakkaasti Aasiaan. Kakkosena maailmalla on Kiinassa niinikään joka toinen vuosi järjestettävä Marintec China, joka seuraavan kerran pidetään Shanghaissa joulukuussa 2025.
Teknologiassa ja kehityksessä eurooppalaiset yritykset ovat edelleenkin globaalisti hyvin vahvoja joskin laitteistojen ja komponenttien valmistamista on jonkin verran siirtynyt Aasiaan viimeisten parin vuosikymmenen aikana.
Tämän vuoden tapahtuma oli järjestyksessä jo 31. Historiaa on siis ilmeisestikin 62 v., kun tilaisuus on perinteisesti toteutettu ja toteutetaan joka toinen vuosi. Lyhenne SMM tulee alun perin saksankielisistä sanoista Schiffbau, Maschinenbau und Meerestechnik. Samaan lyhenteeseen on myöhemmin istutettu englanninkielinen versio Ship, Machine and Marine Technology. Tänään on käytössä ainoastaan lyhenne SMM sen enempää erittelemättä, mistä lyhenne juontuu.
SMM 2024 lukuina
Monitahoinen tapahtuma
SMM ei ole tänään pelkästään laiva-alan näyttely vaan tapahtumaan on vuosien saatossa lisätty paljon muuta. Näyttelyn yhteydessä ja siihen liittyen tapahtumassa oli useita erillisiä ”konferensseja” ja myös näyttelytilojen keskellä toteutettuja avoimia esityksiä ja paneelityyppisiä keskusteluja.
Aihekokonaisuudet eivät mitenkään yllättäneet vaan olivat selkeästi niitä, jotka näinä vuosina ovat ajan hermolla. Eniten painoa saivat luonnollisestikin vihreä siirtymä – hiilineutraalisuus ja näihin läheisesti kytkeytyvät tulevaisuuden polttoaineet – suuri kysymysmerkki tänään kaikessa merenkulussa, digitalisaatio kaikissa merialaan liittyvissä toiminnoissa, meripuolustus selvästikin seurauksena Ukrainan sodan tilanteesta ja kehityksestä sekä erillisenä risteilyalus- ja lauttasektori. Erityisen painokkaasti konferenssisektorilla keskityttiin myös henkilöstötarpeisiin ja henkilöstön saantiin liittyviin haasteisiin. Aihepiirit kuvastavat hyvin meriteknisen teollisuuden tilannetta ja tulevaisuuden haasteita sekä kehityksen painopisteitä.
Konferenssien ja muiden esitysten laajuutta kuvastaa se, että esitysten pitäjiä eri osatapahtumissa oli yhteensä noin 300. SMM mahdollistaa myös yritysten omien esitelmä/esittelytilaisuuksien järjestämisen näyttelytilojen yhteydessä olevissa neuvottelutiloissa. Tätä myös eräät suomalaiset yritykset hyödynsivät.
Suomi SMM:ssä
Suomalaiset meriteknisen alan yritykset ovat perinteisesti osallistuneet aktiivisesti SMM:ään. Tänä vuonna näyttelyssä oli esillä noin 60 suomalaita yritystä – eli noin 2,7 % kaikista osallistuneista yrityksistä.
Osuus ei ole suuren suuri, mutta on huomattava, että kokonaisuudessa saksalaisten yritysten osuus on perinteisesti valtava, koska kynnys kotimaiseen tapahtumaan osallistumiselle on varmaankin aika alhainen. Laivoissa on nykyään valtava määrä erilaisia laitteistoja ja järjestelmiä ja kaikkien erillisten laitteistojen parissa toimivilla yrityksillä on intressi näkyä maailman suurimmassa alan tapahtumassa.
Suomalaisten osallistuminen oli tällä kertaa varsin hajanaista, mikä heikensi Suomen näkyvyyttä. Perinteisesti suuret yritykset – etenkin sellaiset, joilla on vahva asema globaalilla markkinalla – ovat esillä omilla erillisillä näyttelyosastoilla eivätkä maakohtaisissa osastoissa.
Suurilla yrityksillä ei välttämättä ole intressissä alistaa näkyvyyttään kotimaansa profiilin alle, jos liiketoiminta on vahvasti globaalia. Globalisoituneessa maailmassa kansallisuuden merkitys ei ole sama kuin aikaisemmin ja voi tapauskohtaisesti olla jopa negatiivinen. On ilmeistä – joskin hiukan valitettavaa – että suomalaiset suuret pelaajat eivät näe Suomen maabrändiä merkittäväksi liiketoimintaansa tukevaksi elementiksi. Pienemmät yritykset sitä vastoin ryhmittyvät tyypillisesti kansallisten osastojen sisälle.
Suomen tapauksessa tällaisia ryhmittymiä oli tällä kerralla kuitenkin poikkeuksellisesti kaksi, toinen Wulff Entren Oy:n junailema ja toinen Merimerkit – nimikkeen alla, jossa on vetovastuu Lahden Seudun Kehityksellä (LADEC Oy) ja Turun yliopistolla.
Näiden kahden lisäksi Business Finland järjesti Suomen osaston yhteydessä tilaisuuden, johon oli saatu kaksi mielenkiintoista esitystä: TUI Cruisesin toimitusjohtajan kokemukset risteilyalusten rakentamisesta Turun telakalla – vaikka TUI onkin Suomen kokemustensa jälkeen tilannut laivoja Italiasta, ja Davie Shipbuildingin näkemykset jäänmurtajasektorista ja erityisesti Helsingin telakan mahdollisuuksista. Jälkimmäisen kuva valitettavasti jäi kuitenkin melko hämäräksi.
Hajanaisuudesta luonnollisesti seuraa, että suomalaisten yritysten näkyvyys ei ole välttämättä paras mahdollinen. Vertailuna voi todeta, että esimerkiksi Tanskan, Norjan ja Hollannin kansallisilla näyttelyosastoilla oli huomattavasti vaikuttavampi näkyvyys kuin Suomen osastoilla. Näissä erityisesti maan nimi oli vankasti esillä, jopa ylen määrin korostetusti.
Ylläesitetty palaute toivottavasti pystytään huomioimaan tulevien tapahtuminen suunnittelussa. Katse kääntyy tässä selkeimmin Meriteollisuusyhdistykseen, jolla uskoisi olevan edellytyksiä ja kiinnostusta varmistaa nykyistä parempi koordinointi ja suunnittelu koko alan eduksi.
Ja lopuksi
Huolimatta siitä, että laivanrakennuksen – siis nimenomaan telakkatoiminnan – painopiste on siirtynyt viime vuosikymmenien aikana merkittävästi Aasiaan – onhan Etelä-Korean, Japanin ja Kiinan osuus maailman kauppalaivojen toimituksista suuruusluokkaa 90 % millä tahansa mittarilla arvioituna – SMM on pystynyt säilyttämään merkittävän asemansa jopa tärkeimpänä laivan-alan näyttelynä maailmassa.
Tämä osoittaa, että eurooppalaisilla yrityksillä edelleen on merkittävä panos koko globaalissa laivanrakennuksessa. Tämä rooli liittyy nimenomaan teknologiaan ja sen kehittämiseen, sillä laitteiden ja komponenttien valmistamista on ajan myötä siirtynyt Aasiaan. Aasiassahan tänään myös valmistetaan laitteita, jotka perustuvat eurooppalaisten yritysten ratkaisuihin, ja joita toimitetaan Eurooppaan. Valmistamista on siirretty Aasiaan kustannus- tai muista syistä.
SMM:n laajuus ja monipuolisuus ovat ilman muuta tilaisuuden rikkaus, mutta nimenomaan runsaus tekee osallistujille siis kävijöille tilaisuuden hyödyntämisen melko haastavaksi. Maksimaalisen hyödyn saanti edellyttää kävijöiltä perusteellista tutustumista etukäteen ohjelman antiin ja henkilökohtaisen ohjelman laatimista ennen tapahtumaa. Tilaisuuden mammuttimaisesta luonteesta johtuen hyödyn maksimointi edellyttää tarkkaa valikointia.
Seuraava SMM järjestetään 1 – 4.9.2026 samassa paikassa Hampurin messukeskuksessa.
Teksti Eero Mäkinen
