Hampurissa 5 – 9.9.2022 pidetty tilaisuus oli järjestyksessä jo kolmaskymmenes. Tilaisuus järjestetään normaalisti joka toinen vuosi, mutta koronan takia vuodet 2020 ja 2021 jätettiin väliin, joten edellisestä tuli kuluneeksi neljä vuotta. Positiivisena yllätyksenä tapahtuma oli lähes yhtä laaja kuin edellinen vuonna 2018.
SMM tulee alkujaan sanoista Schiff – Maschine – Meerestechnik. Tapahtuma kattaa nykyisin paljon muutakin kuin laivoihin liittyvän tekniikan ja tänään onkin käytössä vain lyhenne SMM ilman sen enempää tarkennusta tapahtuman kohdealueista. Ensimmäinen SMM järjestettiin jo vuonna 1963 siis melkein 60 vuotta sitten. Alkuvuosina tapahtuma käsitti ainoastaan tekniikkaan kohdistuvan näyttelyn, mutta toimintakenttä on laajentunut merkittävästi ja nykyään näyttelyn kylkiäisenä on lukuisia erilliskonferensseja ja seminaareja, jotka liittyvät laivanrakentamiseen, merenkulkuun ja näihin kytkeytyviin erillisaloihin.
Tapahtumassa oli tänä vuonna kävijöitä noin 30.000. Tavoitteena oli 40.000 eli luku, joka saavutettiin vuonna 2018, mutta aivan tähän ei päästy. Näytteilleasettajia oli lähes 2000 yritystä, mikä hyvin kuvastaa tilaisuuden poikkeuksellisuutta. Vuonna 2018 tilaisuuteen osallistui 45.000 henkilöä ja näytteilleasettajia oli 2.200 yritystä. Näyttely oli jaettu yhteentoista erilliseen halliin, joihin yritykset oli ryhmitelty toimintakenttänsä mukaisesti. Jonkin verran oli myös kansallisia näyttelyosastoja, joihin oli keskitetty kaikki tai lähes kaikki kyseisestä maasta tulleet yritykset.
Merkittävin näkyvä muutos edelliseen SMM:ään verrattuna oli se, että koronan seurauksena aasialaisten osallistuminen oli erittäin niukkaa. Kiinasta oli edustettuna vain pari yritystä, etelä-korealaisia ei näkynyt ollenkaan ja Japanista oli kourallinen yrityksiä muutamalla yhteisosastolla. Aikaisempina vuosina näistä maista on ollut erittäin runsas osanotto. Syynä niukkaan osallistumiseen oli tietenkin COVID-19. Kiinahan noudattaa edelleen omaa nollatoleranssistrategiaansa, mutta rajoitukset ovat tänään melko niukkoja ja lieviä Japanissa ja Etelä-Koreassa. Oli siten yllätys, että kahdesta viimemainitusta osanotto oli niinkin niukkaa.
Laivanrakentaminen on kehittynyt viime vuosikymmeninä suuresti. Telakat delegoivat jatkuvasti enemmän valmistusta laitetoimittajille ja alihankkijoille. Lisäksi teknologian uudet sektorit ovat tuoneet mukaan runsaasti lisää yrityksiä laivanrakennuksen piiriin. Tämä kaikki on laajentanut ja edelleen laajentaa sitä yrityskenttää, mikä on osa laivanrakennusta ja tukee sitä. Siten SMM:n piiriin tule jatkuvasti uusia yrityksiä, mikä näkyy osallistujien määrän kehityksessä pitkällä tähtäimellä. Erityisesti SSM:ään on tullut mukaan paljon saksalaisia yrityksiä, jotka kattavat pieniä osakokonaisuuksia, erillisiä laitteita ja softaa.
Maailman laivatuotannosta rakennetaan tänään eurooppalaisilla telakoilla vain noin viisi prosenttia. SMM:n volyymi osoittaa kuitenkin selvästi, kuinka vahva rooli eurooppalaisilla yrityksillä edelleen on maailman laivanrakennuksessa. Painopiste on vain siirtynyt telakoista toimittaja- ja teknologiakenttään.
Erilliskonferensseja tai ehkä paremminkin seminaarikokonaisuuksia näyttelyn yhteydessä oli seitsemän kpl. Aihealueet kuvastavat hyvin sitä, mikä on tänään ja tulevina lähivuosina ajankohtaista merenkulussa ja meriteollisuudessa. Vapaasti käännettynä aiheet olivat:
- Merisektorin tulevaisuus
- Varustamoforum
- Ympäristökysymykset
- Meripuolustus
- Offshore – sektori (ilman tuulivoimasektoria)
- Start – up merisektorilla
- Henkilöstöresurssihaasteet
Lisäksi oli lukuisia seminaari- ja paneeliluontoisia tilaisuuksia järjestetty näyttelyalueen sisälle eri halleihin. Aiheina olivat mm. digitaalinen tulevaisuus, ympäristökehitys sekä risteily- ja lauttasektori.
SMM on tänään niin monipuolinen ja valtava kokonaisuus, että osallistujien on mahdotonta kattaa sekä näyttely että kaikki konferenssit muutaman päivän aikana. Yksityiskohtainen etukäteisinformaatio mahdollistaa kuitenkin kullekin osallistujalle tehokkaan suunnittelun ja kohteiden valinnan omalle käynnille.
Suomesta näyttelyssä oli edustettuna hiukan yli 40 yritystä. Tarkkaa lukua ei nykyään voi määrittää, koska liiketoiminnan kansainvälistymisen seurauksena on mahdotonta tänään määritellä kaikkien yritysten osalta, mikä on puhtaasti suomalainen yritys ja mikä ei. Joissakin tapauksissa suomalaista yritystä edusti tilaisuudessa vain ulkomailla toimiva tytäryritys.
Vain noin puolet suomalaisista yrityksistä oli mukana Suomen erillisosastossa, jonka junailusta vastasi Wulff Entre. On itsestään selvää, että todella kansainväliset ja isot yritykset osallistuvat tilaisuuteen omalla erillisellä näyttelyosastolla, joka on sijoitettu toimialakohtaiseen halliin eikä kansalliseen paviljonkiin.
Tilaisuudessa informoitiin seuraavasta SMM:stä, joka pidetään 3 – 6. syyskuuta 2024 Hampurissa. Ellei uusia koronan tapaisia häiriöitä synny, aasialaisten osallistuminen vuonna 2024 palautunee vähintään samalle tasolle kuin mitä se oli vuonna 2018. Erityisesti ympäristöön liittyvät haasteet tulevat olemaan vielä suuremmassa roolissa kuin mitä on ollut tänä vuonna. SMM:llä on merialan forumina edelleen vahva asema globaalitasolla.
Eero Mäkinen
