22.11.2022

Suomen ja Viron ministerit viitoittivat pohjois-etelä liikenteen yhteistyötä

Säätytalolla järjestettiin 15. marraskuuta 2022 tilaisuus Suomen ja Viron ministereiden johdolla, jossa esiteltiin 1+1=3 yhteistyöraportin tuloksia ja käytiin pyöreän pöydän keskustelua. Merenkulun osalta mielenkiintoista oli vahva näkemys pohjois-etelä liikenteen kasvusta.

Ministeri Harakan vieressä ministeri Riina Sikkut. Pyöreässä pöydässä istuivat kaikki ministerit. Kuva Vesa Marttinen.

Liikennettä tukemaan nähtiin tarpeellisena Suomenlahden ylittävä junalautta, hiilineutraali meriliikenne vuoteen 2035 mennessä ja logistiikan digitalisaation vahvistaminen. Nämä toimet nähtiin pitkäaikaisenkasvun mahdollistajana, jossa keskeistä on startupyritysten kestävän rahoituksen lisääminen ja ”FinEst Startup Hub” perustaminen.

Elinvoimaisten talouksien, vihreän tulevaisuuden ja logistiikan osalta Suomea edusti liikenne – ja viestintäministeri Timo Harakka, sekä työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Ann-Mari Kemell. Vironedustajina oli yrittäjyys- ja informaatioteknologiaministeri Kristjan Järvan sekä talous ja infrastuktuuriministeri Riina Sikkut.

Liikennemäärien kasvun takia lisääntyy paine Rail Baltican rakentamiseksi. Junalauttayhteydellä varmistettu TEN-T verkoston jatko Suomenlahden yli olisi myös huoltovarmuutta tukeva ratkaisu. Tämä loisi 12 tunnin yhteyden Berliiniin, jolloin tuoretuotteita saataisiin merkittävästi nykyistä nopeammin eurooppalaiselta tuottajalta suomalaisille kuluttajille.
Lisäksi järjestelyn tulee vastata vientiteollisuuden kuljetustarpeeseen. Tässä kuljetusten tulisi luultavimmin lähteä monien satojen kilometrien päästä satamasta, jotta lepoajat huomioiden juna-junalautta-juna olisi kumipyöräkuljetusta ja tavallista roro-laivaa kilpailukykyisempi. Kyseinen ratkaisu voi olla mielenkiintoinen joillekin Saimaan kanavaa aiemmin käyttäneille toimijoille.

Liikenneministereiden suulla julistettiin alueellisesti hiilivapaa meriliikenne 2035 mennessä. Tämä tavoite on teknisesti toteutettavissa. Raportissa vety on hurmannut julkishallinon. Toki toivottavaa olisi, että regulaattorit pysyvät asiassa teknologianeutraaleina.

Esitetty vedyn käyttö alusliikenteessä voitaneenkin laajemmin tulkita vety- ja kiertotalouden valjastamiseksi merenkulun arkeen. Luultavasti Suomenlahden ylittävä liikenne on vetyä edullisemmin ja pienemmällä ympäristöjalanjäljellä toteutettavissa puhtaan sähkölautan tai sähköistyksen sekä synteettisen/bio polttoaineen hybridikäyttövoimalla. Käytännön ratkaisuna raportin analyysiosassa esitetään Suomenlahden liikenteen jakamista hitaiksi ja ympäristön kannalta kestävämmiksi rahtialuksiksi sekä toisaalta nopeiksi ja keveiksi matkustaja-aluksiksi.

Raportissa todetaan, että älykkään logistiikan ja vahvan infrastruktuurin kehittäminen sekä reaaliaikainen tiedon jakaminen on edellytys maiden ja kaupunkien toimivalle dynamiikalle. Ministerit Järvan ja Harakka allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) logistiikan digitalisaatiosta, https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-ja-viro-allekirjoittivat-yhteisymmarryspoytakirjan-maiden-valisesta-yhteistyosta-logistiikan-digitalisaatiossa, jossa tarkoituksena on kuljetusten sujuvoittaminen ja vihreän siirtymän edistäminen digitalisaation avulla. Nähtiin, että talouden muuttuessa reaaliajassa tapahtuvan talousdatan vaihtamiseksi voi Suomi ja Viro omilla vahvuuksillaan parantaa toimintaa täällä, vahvistaa osaamisjohtajuutta ja luoda kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia.
Tämä MoU tukee osaltaan valtioneuvoston viime vuonna julkaisemaa logistiikan digitalisaaton periaatepäätöstä ja siihen liittyvää foorumia. Kun pohtii tämän vaikutusta Helsingin ja Tallinna väliseen liikenteeseen, niin infran osalta tulee mieleen meriväylien tilanteen reaaliaikainen seuranta ja tiedon jakaminen, niin operoinnin turvallisuuden (väylämerkit tms.), kuin ympäristötilan muutoksen (sinilevälautat, harmaavesipäästöt) tilannekuva. Kuljetuksen osalta kyseessä on datan kerääminen alusten ja lastin osalta, tämän jakaminen sekä rikastetun datan liittäminen eri toimijoiden päätöksentekoon.

Pääministereiden Kaja Kallas ja Sanna Marin johdolla esiteltiin laveammin 1+1=3 yhteistyöraportin suosituksia ja pyöreän pöydän keskustelussa syvennettiin veljesvaltioiden yhteisiä näkemyksiä. Selvityshenkilöt Anne-Mari Virolainen ja Jaak Aaviksoo sekä Suomen ja Viron ulkopoliittiset instituutit olivat laatineet raportin laajan sidosryhmän tukemana.

Pääministereiden, sekä yhteistyöraportin aloitteen tehneiden ulkoministereiden Urmas Reinsalun ja Pekka Haaviston puheenvuoroissa nousi valittujen yhteistyöalueiden digitaalinen johtajuus, elinvoimaiset taloudet, vihreä tulevaisuus sekä koulutus- ja kulttuuriyhteistyön laajentamisen lisäksi myös alkuperäisen rajauksen ulkopuolelle jääneiden sisäisen turvallisuuden ja sotilaallisen liittoutumisen painavia kannanottoja, etenkin Viron poliittisen johdon puolelta.

Teksti ja kuvat Vesa Marttinen

Jaa artikkeli
freja