23.09.2022

Suomen Satamaliiton Haapasaari vaatii kansallista rahoitusinstrumenttia vihreään siirtymään

Satamapäiviä vietettiin Joensuussa sodan ja energiakriisin synkentämissä tunnelmissa.

Satamapäivät pidettiin Sokos Hotelli Kimmelissä Pielisjoen varrella. Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä avasi tapahtuman.

Satamien investointeja tukemaan tarvittaisin kansallinen rahoitusinstrumentti, joka kohdentuisi nimenomaan vihreään siirtymään liittyviin hankkeisiin, sanoo Suomen Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja Ville Haapasaari.
Haapasaari puhui Joensuussa 21.-21.9. järjestettyjen Satamapäivien avauksessa. Päiville osallistui noin 130 satama-alalla ja siihen sidoksissa olevilla aloilla työskentelevää.
– Satamilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet vastata EU:n regulaatioon ja päästöjen vähentämisvaatimuksiin. Kansallisen rahoitusinstrumentin avulla voisimme ottaa harppauksia eteenpäin koko alalla, Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Haapasaari sanoo.
Haapasaaren mukaan EU:n TEN-T-ydinverkkoon kuuluvilla satamilla rahoitusta on tähän saakka ollut kohtuullisen hyvin saatavilla, mutta rahoituksen tulevaisuus on kysymysmerkki. Sama regulaatio vaatii investointeja myös muualla Euroopassa ja myös Ukrainan tuleva jälleenrakennus voi vaikuttaa tukitasoihin.
Haapasaaren mukaan rahoitukselle olisi tarvetta myös TEN-T-verkoston ulkopuolisilla satamille.

Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari (vas.) ja Joensuun Sataman toimitusjohtaja Janne Korhonen keskustelivat satama-alan tilanteesta.

Hallitukselle kohtalainen arvosana

Ville Haapasaari kävi alan haasteita läpi paneelikeskustelussa, jossa mukana olivat myös Stevena Oy:n toimitusjohtaja Markku Mäkipere ja Joensuun Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Korhonen.
Paneelin vetäjä, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood pyysi panelisteilta arvosanaa hallituksen liikennepolittiisille toimille.
– En tiedä miksi annan näinkään hyvän kuin kutosen. On hallituksella kyllä suunnitelmia, mutta milloin niitä laitetaan täytäntöön, Mäkipere sanoi.
Muilta panelisteilta arvosanaksi tuli seitsemän.
– Meidän kannalta on mennyt ihan hyvinkin. Itäradan remontti sai rahoituksen. Saimme jopa rahoituksen Saimaan kanavan remontille, vaikkakin myöhässä. Mutta onneksi oltiin myöhässä, Joensuun sataman Janne Korhonen sanoi.
Kaikki kolme olivat yhtä mieltä siitä, että liikenne on liian helppo leikkauskohde.

Keskuskauppakamarin Päivi Wood alusti paneelikeskustelun, johon osallistuivat Stevena Oy:n Markku Mäkipere (vas.), Helsingin sataman Ville Haapasaari ja Joensuun sataman Janne Korhonen.

Suomesta tuli saari

Satamapäivät pidettiin tänä vuonna synkkien pilvien alla. Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja uhkaava maailmantalouden taantuma toistuivat useissa puheenvuoroissa.
Erityisen karulla tavalla tilanne näkyy tapahtuman isännän eli Joensuun sataman toiminnassa, joka on käytännössä loppunut Saimaan kanavan epävarman tilanteen ja rajaliikenteen rajun vähenemisen vuoksi.
– Tänä vuonna satamaan on tullut yksi laiva. Eikä ole tietoa milloin tilanne muuttuu. Ei kukaan ole voinut tällaiseen tilanteeseen varautua, Stevenan Markku Mäkipere sanoi avauspuheenvuorossaan.
Muutos koskee koko Suomea.
– Suomi oli profiloinut itsensä pohjoisen logistiseksi hubiksi. Nyt Suomi on todellakin saari. Satamien merkitys kasvaa, Mäkipere sanoi.
Saman totesi Ville Haapasaari omassa avauspuheenvuorossaan.
– Helmikuussa Suomen logistinen asema muuttui yön yli, hän sanoi.
Haapasaaren mukaan on ilmeisestä, että olemme menossa taantumaan.
– Kuinka syvään ja kuinka pitkään jää nähtäväksi. Samaan aikaan myös toiminnan päästöjä on vähennettävä.

Maailma blokkiutuu

Tilaisuuden ensimmäinen keynotes-puhuja, tohtoritutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista kertoi kansainvälisestä poliittisesta tilanteesta, jota leimaa suurvaltojen avoin kilpailu taloudessa, ideoissa, teknologisessa kehityksessä ja sotilaallisessa voimassa. Seurauksena on maailman jakautuminen blokkeihin.
– Kilpailullinen ajattelu ehkäisee kansainvälistä yhteistyötä tärkeissä globaaleissa haasteissa.
Suomen tulee Sinkkosen mukaan luoda uudestaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa läntisen liittouman etulinjassa.

Elinkeinoelämän keskusliiton Sami Pakarinen esitteli synkkeneviä talouden näkymiä.

Kuluttajien luottamus on matala

Talouden synkkeneviä näkymiä esitteli myös johtaja Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Inflaatioennusteita hinataan parhaillaan ylöspäin ja talousennusteita alaspäin.
– On iso asia, miten kotitaloudet pärjäävät tässä tilanteessa. Kuluttajien luottamus on heikommillaan ikinä. Jos se ennakoi todellisuutta, niin tilanne on todella synkkä, hän sanoi.
Pakarinen viittasi kuitenkin kyselyihin, joiden mukaan suomalaisilla on myös valmiutta muutoksiin.
– Suomalaiset haluavat korkeamman työllisyyden ja julkisen velkaantumisen kuriin. Lähtökohdat ovat siis hyvät. Ei ole kuin tekemistä vaille valmis, hän rohkaisi.

ESPO:n Anne-Rieke Stuhlmann ja Ulkopoliittisen instituutin Ville Sinkkonen toivat Satamapäivillä tilannekatsauksen EU:n liikennepolitiikasta ja kansainvälisestä tilanteesta.

Rahoitus ei riitä

Euroopan merisatamia edustavan European Sea Ports Organisationin eli ESPOn vanhempi neuvonantaja Anne-Rieke Stuhlmann esitteli EU:n TEN-T-verkon tulevaisuutta.
Komission esityksessä mukaan otettavia satamia tulisi arvioida pelkän liikuteltavan tavaran määrän lisäksi myös alueellisen ja geopoliittisen merkityksen pohjalta.
Myös EU:n ympäristö- ja energiatavoitteilla on vaikutusta satamien toimintaan.
– Tarvitaan enemmän synergiaa liikenne- ja energiasektoreiden välillä. Satamilla tulee olemaan isompi rooli uusiutuvan energian tuotannossa, Stuhlmann sanoi.
Samaan aikaan rahoitus ei ole riittävällä tasolla TEN-T-verkoston toteuttamiseksi.
– Satamien tärkeä rooli ei heijastu rahoituksessa, Stuhlmann sanoi.
Rahoituksen riittävyydestä puhui myös liikenne- ja viestintäministeriön korkean tason edustaja Mikael Nyberg. Suomen saavutettavuuden varmistaminen ja päästöttömään liikennejärjestelmään siirtyminen vaativat isoja panostuksia erityisesti digitalisaatioon.
– Sitä ei pystytä tekemään tällä rahoituskehyksellä, Nyberg myönsi.

Digitalisaatiosta etua ja uhkia

Satamapäivillä tutustuttiin myös muun muassa satamien sähköistymisen mahdollisuuksiin, kiertotalouteen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Vierailu tehtiin Joensuun satamaan ja Mantsinen Oy:n tuotantolaitokseen Liperiin.
Awake.AI:n toimitusjohtaja Karno Tenovuo kertoi tekoälyn mahdollisuuksista satamaoperoinnissa. Yhtiön kehittämä sovellus pystyy koneoppimista hyödyntämällä muun muassa ennustamaan laivojen saapumisaikoja ja näin vähentämään turhaa odotusta.
Digitalisaation synkempää puolta raotti Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori, eversti evp Martti Lehto. Hänen mukaansa satamat ovat osa kriittistä infrastruktuuria, jota vastaan kyberrikolliset ja valtiolliset toimijat iskevät.
Tilanteeseen sopeutuminen vaatii kyberturvallisuuden periaatteiden sisäistämistä niin yritysten johdossa kuin koko työkulttuurissa. Lehdon mukaan suurin tiedossa oleva kyberrikollisille maksettu yksittäinen lunnassumma on 40 miljoonaa euroa.
– Sillä olisi ostanut jo aika paljon kyberturvallisuutta, hän huomautti.

Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professorin Martti Lehdon mukaan satamat ovat kyberrikollisille houkutteleva kohde.

Teksti ja kuvat Ilkka Ritvanen

Jaa artikkeli