Valtiosihteeri Pilvi Torsti lanseeraa Suomen ehdokkuuden IMO:n neuvostovaaleissa meriympäristön suojelukomitean kokouksen yhteydessä Lontoossa 13.12.2022.
IMO:ssa (International Maritime Organization) on 175 jäsenmaata ja Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959. Viimeksi Suomi oli neuvoston jäsen vuosina 1998-1999 ja 2000-2001.
IMO:lla on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana.
Neuvoston uudet jäsenmaat valitaan vuoden päästä joulukuussa 2023. Neuvostoon valitaan yhteensä 40 valtiota kolmessa eri kategoriassa eli A-, B- ja C-kategoriassa. Suomi pyrkii neuvoston C-kategoriaan, jonne valitaan 20 maata.
– Kestävyys, turvallisuus, moderni teknologia ja merenkulkijoiden hyvinvointi ovat Suomelle keskeisiä asioita merenkulussa. Näihin liittyviä ratkaisuja haluamme edistää Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa, sanoo valtiosihteeri Pilvi Torsti.
– Suomella on paljon teknistä osaamista esimerkiksi alusten suunnittelussa ja rakentamisessa sekä moottoriteknologiassa. Suomessa rakennetaan suuria moderneja risteilyaluksia ja noin 80 prosenttia kaikista maailman jäänmurtajista on joko suunniteltu tai rakennettu Suomessa.
–Suomessa on kehitetty ympäristöystävällistä teknologiaa, jota kestävä merenkulku tarvitsee. Suomi on sitoutunut ratkaisemaan ympäristöongelmia nopeasti, käytännönläheisesti ja yhteistyössä kaikkien halukkaiden kanssa, Torsti jatkaa.
Suomen kolme tavoitetta IMO-kampanjassa
1. Kestävä merenkulku – välttämättömyys ja mahdollisuus
Toimet ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ja kestävän merenkulun edistämiseksi ovat välttämättömiä. Vihreä kasvu eli ekologisesti kestävä talous ja kasvu tarjoavat myös valtavasti mahdollisuuksia kaikkialla maailmassa.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa ja uudistettavassa IMO:n kasvihuonekaasustrategiassa asetettuihin tavoitteisiin lämpötilan nousun hillitsemiseksi. Suomi suosii globaaleja päästöjenvähennystoimia globaalille teollisuudelle.
2. Uudet teknologiat – potentiaali käyttöön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
Digitalisaatiossa ja automaatiossa on paljon potentiaalia, kun pyritään parantamaan merenkulun turvallisuutta, vähentämään päästöjä ja kehittämään parempia palveluita. Uusien teknologioiden avulla voidaan myös vähentää merenkulkijoiden vaarallisten tehtävien määrää ja parantaa näin merenkulkijoiden hyvinvointia.
3. Koulutus ja tasa-arvo merenkulun keskiössä
Ihmiset ovat merenkulun keskiössä teknologian muutoksista huolimatta ja Suomi painottaa merenkulun sosiaalista ulottuvuutta.
Suomi on koulutuksen ja sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä. Suomi on tukenut vuosikymmenten ajan muun muassa koulutuksessa vähiten kehittyneitä maita, joihin suunnataan yli kolmasosa Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta. Suomi vie teknologia- ja ympäristöosaamista koulutuksen kautta maailmalle. Esimerkiksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom järjestää kenttäkursseja IMO:n alaisen Maailman merenkulkuyliopiston (World Maritime University) opiskelijoille.
Vaula Aunola
