Yritys on käynnistänyt merituulivoimaloiden perustusten kilpailutuksen (FEED – Front End Engineerig Design), johon osallistuvat Enersense Offshore ja Aker Solutions sekä Suomen Hyötytuulen oma perustuskonsepti. Kilpailutuksen perusteella valittavien teknologioiden toimivuus varmistetaan ensimmäisten voimaloiden rakentamisella vuoden 2025 aikana. Näiden rakentamiseen yhtiölle on TEM talvella myöntänyt 30 miljoonan euron investointituen. Sopimuksen vesialueen käytöstä Hyötytuuli solmi Metsähallituksen kanssa jo viime vuoden puolella.
Tahkoluodon laajennuksen ensimmäisten turbiinien meriperustukset rakennetaan 40 ja 25 metrin syvyyteen ja ne suunnitellaan kestämään jäätyvän Itämeren vaativat olosuhteet sekä yli 15 megawatin turbiinien aiheuttamat kuormat. Meriperustusten konseptivalinnassa on käynnistetty esisuunnittelu kolmella erilaisella perustuskonseptilla. Perustuskonsepteja yhdistää se, että ne ovat painovoimaisesti meren pohjassa seisovia, niin kutsuttuja GBS (Gravity Based Structure) -perustuksia. Esisuunnittelussa kehitettävät perustuskonseptien erot koostuvat muun muassa valmistusmateriaalista, asennusmenetelmästä sekä kokonaisuuden toteutusmalleista.
Kilpailutuksen lähtökohtana on Suomen Hyötytuulen oma, kokonaan teräksestä valmistettava perustus, jonka yritys suunnittelee itse. Samanaikaisesti on käynnistetty yhteistyö kahden muun potentiaalisen perustuskonseptin tutkimiseksi. Nämä konseptit ovat Enersense Offshoren betonista ja teräksestä valmistettava hybridiperustus sekä Aker Solutionsin kokonaan betonista valmistettava perustus.
– Olemme innoissamme tämän vaiheen alkamisesta, ja työt yhteistyökumppanien kanssa ovat täydessä vauhdissa. Tämä on merkittävä konkreettinen askel kohti projektin toteutusvaihetta”, toteaa Suomen Hyötytuulen projektijohtaja Manu Grönlund.
– Esisuunnittelussa luodaan jokaisesta perustuskonseptista vertailukelpoista teknistä ja kaupallista tietoa, jonka pohjalta pystymme arvioimaan projektin toteutuksen kokonaisuuden kannalta kustannustehokkaimman ja riskien kannalta hallittavimman konseptin ja näin valitsemaan, millä konseptilla perustukset rakennetaan. Esisuunnittelun on määrä valmistua marraskuussa ja perustusten konseptivalinta tehdään joulukuussa 2023.
Tahkoluodon laajennus käsittää kokonaisuudessaan neljäkymmentä yli 15 megawatin voimalaa. Ensimmäisten voimaloiden lupahakemukset ovat vireillä, ja lupakäsittelyssä etusijan saanutta vesilupaa odotetaan saapuvaksi piakkoin ja rakennuslupia syksyn aikana. Hankkeessa rakennettaville ensimmäisille voimaloille on myönnetty Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitusta.
Useita muitakin hankkeita lähdössä liikkeelle
Merituulivoimasta puhutaan nyt paljon. Suomen Hyötytuulen, jonka omistavat 8 alueellista energiayhtiötä, nyt käynnistämä laajennushanke on ensimmäinen Suomen vesille rakennettava varsinainen merituulivoimapuisto. Yhtiö aloitti pilotoinnin jo parikymmentä vuotta sitten Porissa ja sai koepuiston täysskaalaisesti käyntiin vuonna 2015. Viime vuonna ensimmäiset turbiinit tulivat jo elinkaarensa loppuun ja purettiin ja kierrätettiin pois.
Metsähallitus on kesäkuussa sopinut Skyborn Renewables -yhtiön kanssa Perämeren Suurhiekan merialueen varaussopimuksen jatkamisesta viidellä vuodella. Suurhiekan merituulivoimahanke sijaitsee Oulun, Simon ja Iin kunnissa. Varaussopimus antaa yhtiölle yksinoikeuden suunnittelutyön jatkamiseen. Skyborn Renewables suunnittelee alueelle noin sataa tuuliturbiinia. Yhtiö on saanut hankealueelle sekä lainvoimaisen kaavan että vesiluvan.
Metsähallitus on solminut uusia sopimuksia myös jo Vattenfallin kanssa Korsnäsiin Vaasan lounaispuolelle ja tulee kilpailuttamaan myöhemmin tänä vuonna ja ensi vuonna 4-5 aluetta kuvan mukaisilla alueilla Pohjanlahdella. Ebbaksi nimetty hankealue sijoittuu Pyhäjoen ja Raahen kuntiin. Noin 160 km2:n alue on varattu tuulivoimatuotannolle merialuesuunnitelmassa ja Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa. Alueelle suunnitellun merituulivoimahankkeen kapasiteetti on arviolta 1400 MW. Hanke valmistunee 2030-luvun alkupuolella.
Edith on puolestaan Närpiön kaupungin edustalla oleva 180 km2:n alue, jonne kaavaillaan 1600 MW puistoa.
Metsähallitus kehittää ja valmistelee valtion puolesta hankkeita Suomen aluevesien sisäpuolella. Aluevesirajan ulkopuolelle Suomen eksklusiiviselle talousvyöhykkeelle ei vielä ole merituulta koskevaa lainsäädäntöä ja valtioneuvosto on vasta myöntänyt merenpohjan tutkimuslupia – osittain päällekkäisiäkin – kiinnostuneille yhtiöille. Näitä ovat muun muassa jo mainittu Skyborn Renewables ja OX2 Pietarsaaren edustalle, OX2:n Tyrsky Kaskisen edustalle sekä Halla Hailuodon edustalle, Eoluksen Navakka ja Wellamo Selkämerelle sekä Ilmattaren Vågskär Suomen talousvyöhykkeelle ja Stormskär ja Väderskär Ahvenanmaan itsehallintoalueelle. OX2 selvittää myös Ahvenanmaan pohjois- ja eteläpuolella kahta eri aluetta, Noatun Nord (340 tubiinia) ja Noatun Syd (310 turbiinia).
Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että ”merituulivoiman pelisäännöt ovat tällä hetkellä puutteelliset, ja talousvyöhykkeellä lainsäädäntöpohja puuttuu. Merituulivoiman pelisääntöjä selkeytetään toteuttamalla lainsäädäntöhanke, jossa Suomen talousvyöhykkeeseen kuuluvia vesialueita koskeva lainsäädäntö, lupaprosessit sekä korvaus- ja veroasiat määritellään viipymättä sekä yhteensovitetaan aluevesillä ja maa-alueilla toteutettavien hankkeiden pelisääntöjen kanssa. Pyritään luomaan kannustimet merituulipuistojen sijoittumiseen merialueiden muun käytön, kuten merenkulun ja kalastuksen, kannalta suotuisasti sekä haitat minimoiden. Huolehditaan näiden asioiden huomioonottamisesta luvituksessa. Hallitus selkeyttää työ- ja elinkeinoministeriön johtovastuuta merialueen energiakäyttöä koskevissa linjauksissa”.
Suomen EU:lle notifioidun merialuesuunnitelman osalta on käynnistetty tarkistuskierros runsaan merituulivoimainvestointihalukkuuden johdosta.
