Keskustelun alussa nostettiin esiin meriklusterin merkittävyys Suomen kansantaloudelle, klusteri työllistää n. 50 000 ihmistä ja kokonaisliikevaihto on n. 13 miljardia euroa. Suomen ulkomaan kaupasta ja maailman kaupasta lähes 90% kulkee meritse. Merenkulku aiheuttaa alle 3% päästöistä, mutta myös merenkulussa päästöjen vähentäminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista tällä hetkellä.
Ensimmäinen keskusteluteema olikin päästöjen vähentäminen ja vastuullisuus. Ilmastomuutos haastaa teollisuuden ja liikenteen. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO päätti merenkulun päästörajoituksista huhtikuussa.
Tavoitteena on puolittaa merenkulun kokonaispäästöt vuoteen 2050 mennessä, kasvavista merikuljetuksista huolimatta. Keskustelussa todettiin, että tavoite on haasteellinen, mutta alalla on vahva usko, että tavoitteisiin päästään yhteistyöllä.
Tiina Tuurnala totesi, että erityisesti Pohjoismaissa vastuullisuus on erittäin tärkeässä roolissa. Suomalaiset varustamot ovat jo vuosia panostaneet päästöjen vähentämiseen. Tästä esimerkkinä mm. LNG-ratkaisut, tuulivoiman käyttö, erilaiset polttoaineen kulutusta vähentävät optimoinnit sekä hukkalämmön käyttö.
Roger Holm kertoi teknologiaratkaisuista päästöjen vähentämiseksi. Holmin mukaan seuraavaa iso askel tulee olemaan se, kun digitalisaatiota hyödyntäen kytketään laiva, navigointi ja satama yhteen ekosysteemiksi, jolloin pystytään mm. optimoimaan polttoaineen kulutusta entistä paremmin.
Toisena keskusteluteemana oli digitalisaatio ja automaatio merenkulussa. EU- parlamentin pääneuvottelijaksi Verkkojen Eurooppa-ohjelmaan juuri nimetty Henna Virkkunen totesi, että Euroopankin näkökulmasta kaksi megatrendiä ovat dekarbonisaatio eli päästöjen vähentäminen ja digitalisaatio.
Virkkunen painotti, että merenkulku on globaalisti kilpailtu ala, joten sääntely on tehtävä kansainvälisesti IMO:ssa, jonka päätöksiin EU pyrkii vaikuttamaan. Euroopassa halutaan olla edelläkävijä, mutta halutaan, että kaikki maailman maat sitoutuvat samoihin tavoitteisiin.
Virkkunen kertoi myös, että komission on esittänyt ydinkäytävien laajentamista Helsingistä Oulun kautta Tornioon ja sieltä Luulajaan. Suomi ja arktinen ulottuvuus nousee entistä enemmän Euroopan liikennekartoilla näkyviin ja mahdollistaa lisää investointeja eurooppalaisilla rahoituksella.
Sauli Eloranta totesi, että merenkulku digitalisoituu ja automatisoituu kovalla vauhdilla ja että suomalaiset kokeilut ja ekosysteemitoimintamalli mahdollistavat sen, että Suomella on tuhannen taalan paikka ottaa johto eurooppalaisessa kehityksestä.
Viimeinen keskusteluteema oli Suomen meripolitiikka. Alussa valtiosihteeri Paula Lehtomäki kertoi Suomen meripolitiikan tilanteesta ja prosessista. Lehtomäki esitteli Suomen Itämeristrategian pääkohdat. Parhaillaan Suomelle valmistellaan meripolitiikkaa, jonka tavoitteen on valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Lehtomäki kertoi, että politiikan kärjiksi ovat nousseet meriympäristö ja valtamerten suojelu, meriklusteri ja merellinen teollisuus sekä merilogistiikka.
Lopuksi keskusteltiin meriklusterin tulevaisuuden mahdollisuuksista. Lehtomäki peräänkuulutti asenne- ja toimintatapajohtajuutta.
”Meidän on etsittävä rohkeasti uusia mahdollisuuksia, yhteistyössä. Suomi on terhakka pieni maa ja meillä on mahdollisuuksia moneen”, kannusti Lehtomäki.
Keskustelijat totesivat, että eri meriklusteritoimijoiden välillä on erinomainen yhteistyö ja luottamus. Suomen meriklusterissa on kaikki osa-alueet edustettuna ja erityisosaamista sekä digitalisaatiossa ja automatisaatiossa että ympäristöteknologioissa. Keskustelijat ja yleisö olivat yhtä mieltä siitä, että Suomen meriklusterilla on potentiaalia kansainväliseen johtajuuteen.
Mielenkiintoinen sarja MTV Katsomossa:
