07.10.2021

Tuulta purjeisiin – merenkulku murroksessa. Uusi podcast kuunneltavissa nyt

Uusi merenkulkuaiheinen podcast on julkaistu äänipalvelu Suplassa. Tuulta purjeisiin – merenkulku murroksessa -podcast esittelee kuuntelijalle, millaista merialalla on nykypäivänä.

Suuri osa suomalaisista on matkustanut merillä, mutta millainen taustakoneisto kuluttajille tutut risteilyt ja Suomelle elintärkeät tavarakuljetukset mahdollistaa? Moni ei tule ajatelleeksi, että meriala on Suomessa merkittävä sektori, joka työllistää jopa 50 000 ihmistä niin maalla kuin merellä.

Kuusiosaisessa podcastsarjassa tutustutaan merialaan telakoista satamiin ja luotseista jäänmurtajiin. Ohjelmaa luotsaa radioaalloilta ja televisiosta tuttu toimittaja Lauri Saarilehto, joka on intohimoinen merimatkustaja ja laivaliikenteen seuraaja.

– Tämä projekti sai omanlaisensa alun jo vuosia sitten kun juonsin silloisessa työssäni radio Aallon iltapäivälähetystä. Juontajaparini oli kovin huvittunut kun huomasi, että katselin lähetyksen lomassa Marinetrafficista Turun linjan laivojen matkavauhtia Kihdillä ja Ahvenanmerellä. Kun vielä samoihin aikoihin olin hankkinut huuliharpun, jolla opettelin soittamaan vain ja ainoastaan merimiesvalsseja, oli maineeni merenkulusta kajahtaneena erikoistyyppinä valmis. En siis yllättynyt, kun minuun kymmenisen vuotta myöhemmin otettiin yhteyttä Meriklusterin kanssa toteutettavaan podcastiin liittyen. En missään tapauksessa halunnut päästää käsistäni tätä kukaties ainutkertaista mahdollisuutta saada sukeltaa merenkulun maailmaan. Halusin lähteä mukaan, koska minulle merellä tai merenkulun parissa vietetyt hetket ovat hyvää elämää, Saarilehto kertoo.

Saarilehto tunnustautuu varsinaiseksi laivaentusiastiksi ja meriromantikoksi.

– Raumalta lähtöisin olevana, sanosin että laivat ovat kiinnostaneet minua aina. Oman kotini pöytään on leipä tullut jo ennen syntymäni telakalta, joka oli sittemmin myös oma ensimmäinen kesätyöpaikkani. Meri on samalla sekä kaunis että vaarallinen, rauhoittava että arvaamaton ja tuttu sekä ääretön, ja sitä ne merenkulkijat ovat silti seilanneet kautta aikain aluksilla, jotka ovat satamassa suuria, mutta hurjassa aallokossa mahdollisesti hyvinkin pieniä.

Kenties suurin vaikutus innostukseen on ollut kuitenkin ruotsinlaivoilla.

– Ensimmäiset laivamatkat Svea Coronalla, Rosellalla ja Viking Sallylla tuntuivat lapsena niin taianomaisilta, ettei sellaista tunnetta saa enää aikuisena kai mistään. Ja ehkäpä tässä taas nousee esiin nimenomaan tuo moniulotteisuus, sillä joka kerta kun ajan saatossa hieman pienehköksi jäänyt Rosella seilaa merellä vastaan, näen minä siinä sekä pienen, että loputtoman suuren, kerrostaloa kookkaamman valtavan laivan. Yhä edelleen, hän summaa.

Podcastissa päästäänkin vierailemaan niin RMC:n telakalla, kuin matkustajalaivavarustamo Viking Linella.

Merenkulku ajan hermolla

Meriala on viime vuosina ollut laajalti murroksessa nopeasti kehittyvän teknologian ja digitalisaation myötä. Myös ilmastonmuutoksen torjuminen ja toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ovat muokanneet alaa vahvasti. Suomessa ollaan merenkulun edelläkävijöitä ja huippuosaamista löytyy monella osa-alueella. Suuren yleisön mielikuvat alasta ovat osittain jääneet kehityksestä jälkeen ja myös toimittajalla riitti oivalluksia matkan varrella.

– Minut yllätti tätä sarjaa tehdessä useampikin asia – kuten se, kuinka ylivertainen maa Suomi on jäänmurron saralla. Mutta ehkäpä eniten yllätti kuitenkin se, miten nopeasti merenkulussa kyetään reagoimaan erilaisiin muutoksiin, vaikka ala sinänsä vaikuttaa liikkeiltään perustellusti varsin rauhalliselta. Tämä tuntui käyvän jollain tavalla ilmi hieman joka jaksossa – oli kyse sitten VTS-keskuksen toiminnasta, matkustajalaivan karilleajon jälkeisistä toimenpiteistä, sataman puhelinapplikaatiosta tai vaikka varustamon perustamisesta, koska Helsingissä tarvittiin koksia rakenteilla olevan kaupunginosan lämmittämiseen.

–Tämä äärimmäisen nopeiden muutosten aika, jota me tällä hetkellä elämme, on aivan varmasti haastanut merenkulkua kovastikin, mutta jollain käsittämättömällä tavalla tuntuu kuin koko ala olisi siitä huolimatta onnistunut pysymään todella eksaktisti ajan hermolla. Esimerkkinä nyt sitten vaikka vastikään valmistunut Aurora Botnia – hyvän aikaa sitten tilattu autolautta, joka on juuri tällä hetkellä maailman ympäristöystävällisin, Saarilehto kuvailee.

Kurkistus alan ammattilaisten arkeen

Haastatteluiden lisäksi, podcastia varten äänitettiin muun muassa tunnin verran aaltojen ääniä kallioisella rannalla ja hyytävän kylmän lautan kyydissä, jotta saataisiin merihenkiset äänimaisemat sisätiloissa nauhoitettuihin jaksoihin.

– Lopulta en halunnut kuitenkaan näitä äänimattoja käyttää, koska esimerkiksi kivikkoon liplattavat laineet ja tarina merirosvoista olivat tunnelmallisesti ristiriidassa keskenään. Koin, että nämä tarinat ovat vahvoja nimenomaan niiden itsensä takia. Sellaisinaan. Samaan aikaan nämä eri jaksoissa ääneen pääsevät ihmiset kertovat työstään – mitä he tekevät, mitä he näkevät ja mistä he nauttivat. Minkälaista mikäkin työ on. Näkisin siis myös niin, että mikäli meri tai merenkulku tuntuisi jollain tavalla kutsuvan, on tämä podcast myös varsin monipuolinen ikkuna päästä kurkkaamaan erilaisten merenkulkuammattien arkea.

Kysyttäessä miksi jokaisen kannattaisi ottaa podcast kuunteluun, Saarilehto innostuu.

– Merenkulku murroksessa -podcast on seikkailu. Se on väylä rahtilaivan messiin, joka heiluu, koska muutamia kerroksia alempana lossataan juuri paperirullia ulos. Se on väylä monitoimimurtaja Polariksen sillalle Helsingin kattojen tasalle, ja se on väylä köysitikkaille, joita pitkin luotsi kipuaa ylös liikkuvaan laivaan. Tämä on podcast, joka on tehty rakkaudella ja nautinnolla.

Podcast on kuunneltavissa maksuttomasti äänipalvelu Suplassa. Sarjan ensimmäinen turvallisuusaiheinen jakso löytyy nyt osoitteesta https://www.supla.fi/ohjelmat/tuulta-purjeisiin-merenkulku-murroksessa.

Sarjan on tuottanut merialan elinkeinotoimijoiden yhteistyöhanke Suomen Meriklusteri, jonka tavoitteena on mm. nostaa merialan näkyvyyttä ja tunnettuutta Suomessa. Hankkeen projektipartnereina toimivat: Suomen Varustamot ry, Meriteollisuus ry, Suomen Satamaliitto ry ja Satamaoperaattorit ry. Hanke on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä Ely-keskuksen rahoittama.

 

Jaa artikkeli
portofnaantali