Uljaksen upotus 4.6.1950 päätti symbolisesti purjelaivakauden, jolloin Raumalla oli maan suurin laivasto. Laiva ehti odottaa kohtaloaan pitkään. Siitä suunniteltiin museolaivaa, mutta kustannussyistä päädyttiin lopulta upottamiseen.
Viimeinen Raumalla 1891 rakennettu mäntyalus hinattiin satamasta ulkomeren tuntumaan juhlaliputettuna. Sitä oli seuraamassa kymmenkunta muuta laivaa sekä satoja pienveneitä.
Mukana polttohautaustapahtumaa juhlistamassa olivat John Nurmisen varustamon alukset Aino Nurminen ja Inkeri Nurminen, jonka kannella matkustivat myös kutsuvieraat.
Uljaksen kolme mastoa kaadettiin, laiva sytytettiin palamaan ja lopulta räjäytettiin. Radiolla tapahtumia selosti legendaarinen Pekka Tiilikainen.
Vaikka upotusta oli seuraamassa satoja silmäpareja ja vaikka tapahtuma myös elokuvattiin, löytyi alus pohjasta vasta vuosien kuluttua. Se on edelleen haastava kohde sukeltajille, sillä vettä on uppoamispaikalla nelisenkymmentä metriä.
Sukeltajien mukaan yli 40 metriä pitkän kuunarilaivan runko on edelleen hyvin tunnistettavissa.
Kymmeniä vuosia kestäneen toimintansa aikana Uljas purjehti Itämeren ohella myös Välimerellä sekä Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa. Se vei usein puutavaraa Suomesta ja toi paluulastinaan suolaa.
Vuonna 1910 Uljas törmäsi höyrylaivaan ja vuonna 1925 se ajautui myrskyssä karille Ykspihlajan luona. Vauriot korjattiin Uudessakaupungissa.
Teksti Vesa Veikkola