18.10.2022

Uutuuskirja risteilylaivojen tekniikasta ja suunnittelusta

Laivojen koko on kasvanut valtavasti, ne ovat kehittyneet palveluiden ja toimintakonseptin osalta, risteilytoiminta on monipuolistunut laajalti, uusia teknologioita on otettu käyttöön. Kirjallisuudessa tätä kehitystä ei ole vielä katettu ja DI Markus Aarnion tuore teos on ensimmäinen, jossa modernien risteilylaivojen tekniikkaa ja teknologisia ratkaisuja käsitellään kattavasti ja kokonaisvaltaisesti.

Foreshipin Markus Aarniolta mainio teos risteilylaivojen rakentamisesta.

Markus Aarnio valmistui laivanrakennuksen diplomi-insinööriksi Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta (nykyisin Aalto Yliopisto) vuonna 1993. Isän toiminta merikapteenina saattoi edesauttaa ammatin valintaa. Opiskelun jälkeen Markus toimi Deltamarinin palveluksessa kahteen otteeseen sekä Suomessa että Fort Lauderdalessa, Floridassa ja näiden välissä Star Cruises – risteilyvarustamon palveluksessa Papenburgissa, Saksassa, jossa varustamolla oli tilauksessa Superstar Leo – luokan risteilyalukset Meyerin telakalla Kauko-Idän toimintaan.

Tähän urakehitykseen tuli ”September 11:n” seurauksena käänne, kun uusien risteilylaivojen suunnitteluhankkeet menivät maailmanlaajuisesti jäihin. Markus lopetti Deltamarinin palveluksessa ja perusti kahden kollegansa kanssa laivasuunnittelutyrityksen, jonka nimeksi valittiin Foreship Oy. Kuluneen 20 vuoden aikana Foreship on kasvanut ripeästi ja on tänään yksi merkittävimmistä risteilylaivoihin keskittyvistä laivasuunnitteluyrityksistä maailmassa. Vuonna 2019 Foreship Groupin liikevaihto oli 17 MEUR ja yrityksellä oli palveluksessaan tuolloin yli 100 henkilöä.

Meriteollisuus toipumassa COVID-19 vaikutuksista

COVID-19 aiheutti luonnollisestikin Foreshipin volyymiin notkahduksen, josta nyt ollaan hyvää vauhtia toipumassa. Toimintaa on tällä hetkellä yhdeksässä toimipisteessä, joista neljä on Suomessa (Helsinki, Turku, Rauma, Maarianhamina), yksi Tallinnassa, yksi Hampurissa, yksi Iso-Britanniassa ja kaksi USA:ssa (Fort Lauderdale ja Seattle).
Markus toimi yrityksen toimitusjohtajana alusta vuoteen 2011 saakka ja hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2019 asti, minkä jälkeen hänen roolinsa on nimikkeen Chief Naval Architect alla. Vuonna 2020 Foreshipin osakekannasta myytiin 60 % Vaaka Partners – nimiselle private equity – yritykselle. Noin 40 % osakkeista on jakautunut yrityksen työtekijöiden kesken.
Risteilylaivauudisrakennushankkeiden lisäksi Foreshipillä on erittäin vahva rooli risteilylaivojen muutostyöhankkeissa (conversions, midlife refit, refurbishment ym.), joissa suunnittelutoimiston panos on paljon kattavampi kuin uudisrakennushankkeissa (suunnittelun lisäksi projektin johto, hankintafunktio ym.).

Selkeää tekstiä ”perusinsinöörille”

Teksti on kirjoitettu huomattavan ytimekkäästi. Englannin kieli on selkeää ”perusinsinöörille” tarkoitettua viestintää, minkä omaksuminen vaatii laivateknologian perusteiden ymmärtämisen. Oletan, että jos teoksen olisi kirjoittanut kotikieleltään englanninkielinen naval architect, kielen hienostelulta tuskin olisi vältytty, mikä olisi heikentänyt teoksen hyödynnettävyyttä maailmalla.
Rakennetta keventää ja lukemisen/omaksumisen helppoutta auttaa eräänlainen kolmijakoisuus: perustekstin tueksi on tekstin joukossa (keventäviä) tietoiskulaatikoita ja toisaalta runsaasti alaviitteitä, jotka yleensä sisältävät tarkennuksia niille, jotka kaipaavat perustekstiä syvempää tarkastelua. Lukija voi edetessään tekstin kanssa helposti päättää valitseeko ”yleistason” vai syventävän paneutumisen.
Havainnollisuutta täydentää huomattavasti se, että teksti on ikään kuin ”taustoitettu” hypoteettisella laivaprojektilla, joksi Markus on valinnut 100.000 GT:n risteilyaluksen, jota käytetään esimerkkinä eri laskelmissa ja johtopäätöksissä. Tämä antaa lukijalle konkretiaa ja istuttaa asiat oikeisiin yhteyksiin ja suuruusluokkiin. 100.000 GT on tietenkin hyvin suuri laiva, mutta kuitenkin vain 40 % suurimmista toiminnassa ja rakenteilla olevista laivoista.

Kirja on kymmenvuotisen työn tulos

Kiitosta ansaitsee myös esitettyjen kuvien määrä ja laatu. Näissä on onnistuttu esittämään keskeinen viesti yksinkertaisesti, ytimekkäästi ja myös siten, että kuvien laatu on yhtenäinen. Tekstin alussa on luettelo kirjassa käytetyistä lyhyenteistä. Näitä on uskomattomat 330 kappaletta, mikä kertoo selkeästi risteilylaiva-alan ja ehkä yleisestikin laiva-alan moniulottuvaisuudesta. Toisaalta se on myös merkki siitä, kuinka säännellyksi myös laiva-ala on vihdoin muuttunut.
Kirja on ollut työn alla yli kymmenen vuotta. Se on kehittynyt suunnitteluliiketoiminnan lomassa ja teksti on tietysti muuttunut ajan myötä, koska myös laivat ja niihin liittyvä teknologia on ollut jatkuvan evoluutioprosessin osana koko tämän jakson. Aineiston ylläpitämistä ja edelleen kehittämistä on pitkälti tukenut se, että Foreship Oy:n suunnittelutehtäviin on usein liittynyt koulutusta, joka on tietenkin vaatinut aineiston jatkuvaa kehittämistä ja sen pitämistä ajankohtaisena. Kirjan toteutumista tässä vaiheessa voi tavallaan kiittää myös COVID-19:ta, mikä mahdollisti ajankäytön kirjan toteuttamiseksi, koska COVID-19 tosiasiassa hiljensi risteilylaivauudisrakennushankkeet samoin kuin konversiohankkeet lähes pariksi vuodeksi. Eli aikaa yllättäen ilmestyi kirjan toteuttamiseksi.

Mielenkiintoista on pohtia, mitkä piirit haluavat ja mitkä voivat hyötyä kirjasta. Tekstin yleisluontoisen selkeyden vuoksi kirjan käyttö ei varmaankaan rajoitu laivateknologiaan koulutetuille ammattilaisille. Ainakin seuraavat ryhmät tulevat mieleen kirjan potentiaalisina käyttäjinä:
• laivatekniikan alalle koulutetut – ne joilla jo on laiva-alan peruskoulutus, ja jotka haluavat erikoistua risteilylaivasektorille
• laivatekniikan alalle koulutettavat yleisesti
• risteilylaivojen rakentamisen piirissä toimivat – ne, jotka haluavat ajankohtaistaa tietonsa (koskee erityisesti telakoiden, suunnittelutoimistojen ja järjestelmätoimittajien henkilöstöä)
• kaikki, jotka tarvitsevat tai haluavat hyvät perustiedot ja -käsitykset tai yleistiedot risteilylaivojen teknologiasta (varustamoiden henkilökunta, myös ainakin osaksi jopa laivojen henkilöstöä)
• jopa risteilylaivojen matkustajat (on paljon risteilymatkustajia, jotka ovat risteilylaivafriikkejä)
• kirja varmaankin löytää vähitellen tiensä myös risteilylaivojen matkustajille tarkoitettuihin laivoilla oleviin kirjastoihin (n. 450 laivaa liikenteessä)
Kirjassa selvitellään hyvin tarkasti risteilylaivojen teknologia ja ratkaisut, niin kuin ne ovat tiedossa ja käytössä 2020 – luvun alussa. Vaikka laivanrakennuksessa teknologinen kehitys onkin moneen muuhun alaan verrattuna hidasta osittain siksi, että uusien laivojen toimitusajat ajat ovat aina useampia vuosia, lähitulevaisuuden teknologinen kehitys tulee varmasti olemaan aikaisempaan verrattuna varsin kiivasta. Tämä seuraa paljolti ympäristökysymysten merkityksen kasvusta. Uutta versiota kirjasta tuskin kuitenkaan tarvitaan kuin vasta 10 – 15:n vuoden kuluttua.

Markus Aarniota on syytä onnitella korkealuokkaisen ja lukijaystävällisen teoksen aikaansaamisesta. Teoksen ainutlaatuisuus myös kertoo epäsuorasti, kuinka merkittävä rooli suomalaisella teollisuudella ja suomalaisella insinöörikunnalla on ollut ja edelleen on maailman risteilylaivojen kehittämisessä ja rakentamisessa.

Teksti Eero Mäkinen
Kuvat Markus Aarnion arkisto

Cruise Ship Handbook

Vastikään markkinoille on tullut DI Markus Aarnion kirjoittama englanninkielinen teos ”Cruise Ship Handbook”, jonka kustantajana on saksalaistaustaisen Springer – yhtymän Sveitsissä toimiva tytäryhtiö Springer Nature Switzerland AG. Tämä yritys julkaisee sarjaa Springer Series on Naval Architecture, Shipbuilding and Shipping ja teos on tässä sarjassa järjestysnumeronaan 14. Nykyaikaisten risteilylaivojen kehitys vauhdittui 1970 – luvulla ja on ollut erittäin ripeää viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi laivoihin kohdistuneet säännöt ovat tarkentuneet ja tiukentuneet merkittävästi.

Kattava esitys teknologioista

”Cruise Ship Handbook” käsittelee risteilylaivat ja niihin liittyvät teknologiat varsin kattavasti. Sivumäärä on n. 200 ja asiakokonaisuus on jaoteltu hyvin loogisesti kymmeneen osioon, jotka ovat:

Mikä on risteilylaiva?
Säännöt ja määräykset
Turvallisuus
Vakavuus
Hydrodynamiikka
Ympäristöön liittyvä (järjestelmät)
Rakenteet
Propulsiokoneisto
Koneistojärjestelmät
Hotellijärjestelmät

Jaa artikkeli