Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonnisen mukaan Suomella ei ole tällä hetkellä omilla vesiväylillämme suuria turvallisuusuhkia, tilanne on hyvin rauhallinen.
– Kannattaa myös muistaa, että kaikki mitä meidän lähivesillämme epäillään tapahtuvan, ei välttämättä liity varjolaivastoon, hän muistuttaa.
Meriliikenteessä puhutaan paljon GNSS-häirinnästä, joista on hyvä huomioida kaksi eri muotoa, eli häirintä (jamming), jolla estetään satelliittitiedon vastaanottaminen ja harhauttaminen (spoofing), jolla harhautetaan aluksen paikka- tai aikatietoa tai molempia.
– Paikkatiedon harhauttaminen on vaarallista, jos se jää havaitsematta, mutta aikatiedon harhauttaminen vaikuttaisi olevan vaikeampaa havaita ja siksi hyvin vaarallista navigointiturvallisuudelle. Osa vakavista harhautustilaisuuksista, joita on esiintynyt viime vuoden huhtikuun jälkeen Suomenlahdella, on ilmeisesti ollut aikatiedon harhautusta.
Vielä vaarallisempaa on Sonnisen mukaan se, jos harhautetaan sekä aikaa että aluksen paikkaa. Häirintä alkoi Suomenlahdella huhtikuussa 2024, mutta sitä havaittiin lokakuun 2024 ja helmikuun 2025 välisenä aikana aiempaa vähemmän. Helmikuun jälkeen ilmoitukset häirinnästä ovat kuitenkin lähteneet taas nousuun.
AIS-tietojen harhautus lisääntyi Voiton päivän aikana
AIS-tietojen harhautus ei ole yhtä kriittistä alusten navigoinnille, vaan sen tavoitteena on väärentää aluksen AIS-järjestelmistä saatavaa tietoa niin, ettei varjolaivaston liikkeitä eikä lastaus- tai purkauspaikkaa voitaisi AIS-tietojen perusteella jäljittää. Tavoitteena on siis olla jättämättä jälkiä pakotteiden alaisten kuljetusten liikkumisesta maailmalla.
– Kaikille avoimessa lähteessä, MarineTraffic.com:ssa ja erityisesti Voiton päivän juhlallisuuksien yhteydessä oli havaittavissa voimakkaasti lisääntynyt toiminta, jossa Venäjän alueella liikkuvien varjolaivaston alusten AIS-tiedot harhautettiin liikkumaan Suomen ja Venäjän aluevesien rajalle, jossa ne ajelivat ympyrää. Tämä ei kuitenkaan vaikuta alusten navigointijärjestelmiin eikä siten vaikuta suoraan meriturvallisuuteen, hän sanoo.
Viime viikkoina on Viron merivoimien toimesta pysäytetty yksi lippuvaltioton alus ja yritetty pysäyttää toinen. Lippuvaltiolla on suurin vastuu aluksen vaatimuksenmukaisuudesta. Kun valtio antaa alukselle kansallisuuden, valtio sitoutuu samalla valvomaan sitä, että kyseinen alus noudattaa kansainvälisiä sääntöjä, jotka on hyväksytty IMO:ssa.
– Nyt kun Suomenlahdella liikkuu varjolaivastoa, joilla ei välttämättä ole lippuvaltiota tai se on vaihtunut usein, onkin hyvin epävarmaa, onko tämä lippuvaltio koskaan valvonut tämän oman lippunsa alla liikkuvan aluksen turvallisuutta.
Lipunvaihtojen välinen aika pudonnut 85 päivästä 45 päivään
Varjolaivastoon kuuluvia aluksia rekisteröiviin lippuvaltioihin pyritään vaikuttamaan monin tavoin varjolaivaston toiminnan estämiseksi. Osa näistä lippuvaltioista poistaakin varjolaivastoon kuuluvia, erityisesti USA:n, Ison Britannian tai EU:n pakotelistoilleen ottamia laivoja rekistereistään. Siitä voi kuitenkin seurata, että alukselle ei saadakaan uuden lippuvaltion rekisteröintiä ennen sen siirtämistä pois edellisen alusrekisteristä ja aluksella ei ole lainkaan lippuvaltiota. Toki varjolaivaston aluksen omistaja itsekin haluavat rekisteröidä aluksen toiseen valtioon ja vaihtaa aluksen nimen. Viranomaiset kuitenkin seuraavat näitä lipunvaihtoja eikä toiminnalla ole mahdollista kiertää pakotteita.
– Lloyd’s Listin mukaan sanktioiden kohteeksi joutuneiden alusten lipunvaihtojen määrä on kasvanut ennennäkemättömästi. Vuonna 2025 keskimääräinen aika sanktioinnin ja uuden lipun välillä on pudonnut 85 päivästä 45 päivään. Tämä on havaittavissa myös Suomenlahdella. Viime aikoina on useita tapauksia, joissa alus, joka tulee Suomenlahdelle, ei poistuessaan ole enää saman lipun alla tai sillä ei ole lippuvaltiota ollenkaan. Tämä johtaa siihen, että me emme voi olla varmoja siitä, että näihin aluksiin kohdistetaan minkäänlaista lippuvaltiovalvontaa, Sonninen sanoo.
Teksti Kari Martiala
