Viipurin telakka on tehnyt vuosikymmeniä yhteistyötä monien suomalaisten yritysten kanssa ja se on yksi parhaiten Suomessa tunnetuista Venäjän telakoista. Vuosituhannen alussa se kuului Kvaernerin telakkakonserniin ja modernsioi sekä tehosti merkittävästi tuotantoaan. Viime vuosikymmenellä telakka rakensi useita aluksia Helsingin telakan kanssa yhteisprojekteina. Nyt Viipurin telakka on osa valtiollista OSK-yhtiötä, joka on länsimaiden toimesta sanktioitu.
Viime viikolla Viipurin telakalla laskettiin vesille toinen Pohjoiselle Jäämerelle tarkoitettu rajavartioinnin aseistettu jäänmurtaja. Projektina 23555 tunnetun laivatyypin ensimmäinen alus Ivan Papanin valmistui jo vuonna 2017 Pietarissa Amiraaliteetin telakalla. Se oli alkujaan venäläinen versio norjalaisesta Svalbard-esikuvasta, johon ei kuitenkaan saatu hankituksi suomalaisia azipodeja ja siksi aluksissa on nyt kiinteät akselilinjat.
Telakanjohtaja Alexander Solovyev on antanut poikkeuksellisen avoimen haastattelun paikalliselle PortNews-verkkolehdelle siitä miten tehdas valmistautuu valtion puolustusjärjestelyjen perustelakaksi ja miten tilaukset jaetaan tulevaisuudessa. Tässä lainauksia haastattelusta.
Vesillelaskettu jäänmurtaja Purga on ensimmäinen puolustusteollinen toimitus heti sodan jälkeen perustetun Viipurin telakan historiassa. Kysymykseen tuleeko näitä aluksia lisää Solovjev vastasi, että aiemmin FSB:n rajavartiolaitos on jo julkisesti todennut, että vielä yksi tämän sarjan lisäalus alus on välttämätön luoteisille vesialueille. Hän odottaa myös muitakin vastaavia tilauksia.
Viipurin telakka on viime vuosina ollut pahasti tappiollinen
Solovjev kertoo, että Purgan toimitus on suunniteltu vuodelle 2024, silloin hinta siirretään suuntaa-antavasta kiinteään, mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseen. Valtion puolustustilauksien periaatteena on, että kaikki hankkeet toteutetaan kannattavuusrajalle. Niinpä tällä hetkellä telakan taloudellinen tilanne riippuukin siviilitilausten tilauskannasta, jossa kalastusaluksia rakennetaan kalastusyhtiöiden pyytämiskiintiöitä vastaan. Lisäksi luotamme laivanrakennusyritysten pääomapohjan vahvistamiseen, sanoo Solovjev.
– Telakan nykyisen tappion arvioidaan olevan 7,5 miljardia ruplaa. Osa kalastusalusten varusteista on ostettu jo ennen sanktioita, mutta tilanne on asettanut uusia haasteita, mihin tarvitaan myös lisää rahaa. Kun rahaa tulee, saadaan alukset valmiiksi, toteaa Solovjev.
Kalastusalusten lisäksi telakan tilaussalkussa on Rosmorportin jäänmurtaja, joka alkujaan piti rakentaa sittemmin konkurssiin menneellä Pellan Sietaksen telakalla Saksassa. Solevjev toteaa, että sen toimitus on suunniteltu syksylle 2028. Todennäköisesti sen rakentaminen (hinta sopimuksen tekohetkellä oli 10, 5 miljardia ruplaa) vaatii myös lisärahoitusta, arviolta ehkä 8-10 miljardia ruplaa.
Solevjev sanoo, että laivojen toimitus varmistuu lisärahoituksen kautta. Mitä ehtoja ennustatte tällä hetkellä troolareiden toimittamiselle kysyy PortNews (tilaajia ovat: FOR Group, Arkangeli, Trawl Fleet JSC sekä Nord Pilgrim LLC). Solovjev vastaa, että kuusi troolaria on vielä rakenteilla, kaksi on telakalta jo luovutettu.
– Aiomme saada toimituskuntoon vielä kaksi alusta kevääksi 2023. Yksi troolareista käy merikokeissa lokakuussa ja toinen joulukuussa. Loput neljä alusta valmistuvat lisärahoituksen mukaisesti. Alustavasti ne on suunniteltu toimitettavaksi vuonna 2024.
Aiemmin Rosrybolovstvon johtaja Ilya Shestakov on antanut ymmärtää, että seuraavien kalastuskiintiöurakoiden laivojen tilaaminen voisi alkaa vuonna 2023 ja rakentaminen vuonna 2025.
Solovjev toteaa, että tuotanto-ohjelma telakalla on jo nyt tiukka. Tällä hetkellä hän ei edes harkitse osallistumista investointikiintiöiden toiseen vaiheeseen. Kiintiöiden toisen vaiheen puitteissa tehtävät sopimukset tulevat olemaan vähintään puolitoista tai kaksi kertaa kalliimpia kuin ensimmäisessä ohjelmassa. Tämä johtuu rakentamiskustannusten noususta.
Solovjevilta kysytään, mitkä tilaukset sitten varmistavat telakan toiminnan vuodesta 2024 eteenpäin.
– Lähitulevaisuudessa Viipurin telakasta tulee valtion puolustusteollisuuden perustehdas.
Venäjän valtiontilaukset ovat viime vuosina huomattavasti ylittäneet arvoltaan, mitä alustavissa budjeteissa hankkeille on allokoitu. Duumassa on hyväksytty erityinen laki, että teollisuus- ja kauppaministeriön tulee tarkistaa hankkeiden kustannusarviot.
– Solovjev toteaa, että tätä lakimuutosta on odotettu monta vuotta. Hänen mielestään lakiesityksen myötä esimerkiksi kalastusalusten investointikiintiöiden toinen vaihe on oikeudenmukaisempi hinnoittelun osalta laivanrakennusyritysten kannalta. Todennäköisesti kalastusalusten hanke menee tällaisen analyysin kautta ja sen todellinen hinta kotimaisella telakalla määritetään ennen kilpailutusta. Näin asiakkaat eivät voi vaatia laivanrakentajilta sopimuksen arvon alentamista vedoten vastaavien hankkeiden kustannuksiin Turkissa tai muissa maissa, koska hinta analysoidaan ja vahvistetaan valtion asiantuntemuksella. Kalastusliiketoiminnan kannattavuudeksi arvioidaan kymmeniä ja joka satoja prosentteja, nyt se laskee hieman, mutta se on silti vertaansa vailla telakoiden kannattavuuteen – joka ei parhaimmillaankaan ylitä 5%.
Sanktioiden vaikutuksista
Solovjev toteaa, että Venäjän teollisuus kärsii sanktioista. Esimerkiksi kalastusalusten kohdalla ainoa todellinen moottorivalmistaja on nyt Kolomensky Zavod, ainoa tehdas kaikille. Solovjev uskoo, että ennen 2020-luvun loppua tehdas ei todennäköisesti pysty toimittamaan mitään kalastusalalle.
Solovjev odottaakin telakan tilauskannan täydentyvän uusilla valtiontilauksilla.
– Odotan valtiolta seitsemää uutta tilausta seuraavan puolentoista vuoden aikana. Lisäksi meillä rakennetaan kaksi muuta tutkimusalusta Venäjän tiedeakatemialle, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön 2020-luvun jälkipuoliskolla, eli telakka kuormittuu ainakin vuoteen 2030 asti. Viimeisen vuoden aikana Viipurin telakan henkilökunta on kasvanut lähes 500 henkilöllä. Nyt telakalla työskentelee 2800 henkilöä. Vuoden 2023 loppuun mennessä telakka aikoo työllistää noin 400-500 henkilöä lisää.
Teksti Mikko Niini