Hailuodon kiinteä yhteys avautui liikenteelle

Hailuodon ja Oulunsalon välinen kiinteä maantieyhteys avattiin liikenteelle 29. kesäkuuta.

Perämeren suurimman saaren mantereeseen yhdistää 8,4 kilometrin pituinen tieyhteys. Se muodostuu 6,9 kilometrin pituisesta meripenkereestä sekä Huikun ja Riutun silloista, jotka ovat molemmat yli 700 metriä pitkiä.

Reitin ansiosta Hailuotoon pääsee autolla ympäri vuoden noin 10 minuutissa.

Kiinteä yhteys avataan liikenteelle useita kuukausia aikatauluaan edellä. Allianssimallilla toteutetun hankkeen suunnittelu käynnistyi kehitysvaiheella vuonna 2022.

Hankkeen suunnittelua ohjasivat Perämeren vaativat meri-, tuuli- ja jääolosuhteet sekä maisema. Samalla on huomioitu Perämeren luonto ja pitkän aikavälin ympäristövaikutukset.

”Siltojen ja pengertien täytyy istua herkkään merimaisemaan ja selvitä vaativista luonnonolosuhteista. Siksi siltojen rakenteissa ei ole maisemasta kohoavia korkeita rakenteita kuten pyloneja. Tien merijaksolla ei myöskään ole pysyvää valaistusta, vaan kaiteet varustetaan heijastavilla teipeillä”, kertoo kiinteän yhteyden pääsuunnittelija Pekka Mosorin A-Insinööreistä.

Suomen pisin meripengertie

Allianssihankkeen osapuolia ovat Väylävirasto, GRK Suomi rakentajana sekä A-Insinöörit ja AFRY suunnittelijoina.

A-Insinöörien suunnitteluosuuteen ovat kuuluneet pää- ja tiesuunnittelu, Huikun silta sekä liikenteenohjaus. AFRY vastasi geoteknisestä suunnittelusta, Riutun sillasta sekä ympäristökonsultoinnista.

Ympärivuotiseen käyttöön sekä meri- ja jääolosuhteisiin mitoitettu pengertie kulkee alimmillaan 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Paksu louheverhous suojaa penkereen luiskia tuulen ja aallokon aiheuttamalta kulutukselta.

Pengertien rakentamiseen on käytetty noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä kiviainesta.

Hailuodon ja Oulun välinen merialue kuuluu osin Natura 2000 -luontokohteisiin. Kiinteän yhteyden lupavaiheessa tehtiin muun muassa vesistön virtausmallinnuksia.

Niiden perusteella pengertie ja molemmat sillat sijoitettiin niin, että syvimmät meren kohdat jäivät avoimiksi turvaamaan veden virtausta.

”Kun lauttaliikenne alkoi lähes 60 vuotta sitten, vedenpinta oli noin puoli metriä nykyistä korkeammalla. Nyt veden syvyys on pengertien kohdalla pääosin metristä pariin. Yhteys on suunniteltu toimimaan, vaikka vedenpinta jatkaisi laskuaan”, Mosorin toteaa.

Kaksi suurta siltaa hallitsee jääkuormia

Kiinteän yhteyden näkyvin osa ovat kaksi jääkuormia hallitsevaa siltaa, Huikun silta ja Riutun silta. Molemmat kuuluvat Suomen pisimpiin vesistösiltoihin.

Siltojen välitukien kaltevat muodot ohjaavat jäämassoja ja vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta.

Laivaväylä kulkee Hailuodon puoleisen Huikun sillan alta. A-Insinöörien suunnittelema teräsbetoninen liittopalkkisilta on 767 metriä pitkä, ja sen vapaa alikulkukorkeus on 18 metriä.

Silta on perustettu teräksisten lyöntipaalujen varaan, sillä syvällä sijaitsevan kallioperän vuoksi rakenteita ei voitu ankkuroida kallioon.

”Jääkuormat vaikuttavat erityisesti sillan alusrakenteisiin. Kaltevat tukirakenteet toimivat jäänsärkijän tavoin: ne ohjaavat ja rikkovat jäätä, mikä suojaa rakenteita pohjoisen jääolosuhteissa. Sillan geometria suunniteltiin ja mallinnettiin millintarkasti, jotta silta käyttäytyi suunnitellusti myös asennuksen ajan”, kertoo Huikun sillan pääsuunnittelija, yksikönjohtaja Tuomo Järvenpää A-Insinööreistä.

Työmaalle erikoiskuljetuksina kuljetetut teräsrungon osat työnnettiin paikoilleen kahdeksassa vaiheessa. Työntöasennus oli yksi hankkeen vaativimmista rakennusvaiheista.

Mantereen puoleinen AFRYn suunnittelema Riutun silta kuuluu Huikun sillan tavoin kokoluokaltaan Suomen suurimpiin siltarakenteisiin.

Riutun silta on 737 metriä pitkä jatkuva jännitetty betonipalkkisilta. Sen alikulkukorkeus on noin viisi metriä. Betonipalkkisillan kansirakenne toteutettiin Suomen suurimpana siltavaluna.

”Suunnittelussa korostuivat pitkän betonisillan muodonmuutosten sekä betonivalun lämmön- ja lujuuskehityksen hallinta. Lisäksi ankaria meriolosuhteita varten sillan rakenteet mitoitettiin kestämään muun muassa normaalia suurempia ja tarkemmin määriteltyjä jääkuormia”, kertoo Riutun sillan pääsuunnittelija Ville Vuorio AFRYltä.

Suunnitteluvalmius auttoi rakentamista

Hankkeen pitkä kehitysvaihe mahdollisti ratkaisujen perusteellisen kehittämisen ja varmisti hyvän suunnitelmavalmiuden ennen rakentamisen aloittamista vuonna 2024.

Siitä oli hyötyä erityisesti silloin, kun työnaikaisessa suunnittelussa jouduttiin sopeutumaan yllätyksellisistä pohjaolosuhteista johtuviin merkittäviin siltapaalumuutoksiin.

”Hyvän suunnitteluvalmiuden ansiosta pysyimme erittäin hyvin aikataulussa. Kaikki haasteet ratkaistiin erinomaisessa yhteistyössä allianssin osapuolten kesken”, AFRYn Suomen infraliiketoiminnan johtaja Mikko Inkala sanoo.

”Kiinteä yhteys on erityinen hanke suomalaisessa infrarakentamisessa, jolla ei ole vertailukohdetta. Hailuotoon on kaavailtu tieyhteyttä vuosikymmeniä”, A-Insinöörien yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelun yksikönjohtaja Päivi Annamaa sanoo.

Liikenteen avaamisen jälkeen työt jatkuvat vielä Huikun työsillan ja lauttalaiturien purkamisella sekä viimeistelytöillä.

Vaula Aunola