11.09.2026

Hampurin SMM – tapahtumassa 2300 näytteilleasettajaa

Uudet teknologiat olivat vahvasti esillä. Suomalaisia yrityksiä oli näytteilleasettajien joukossa yli kuusikymmentä.

Näyttelyn pääsisäänkäynti. Kuva SMM

Nykyisin joka toinen vuosi toteuttava SMM – tapahtuma järjestettiin Hampurin messukeskuksessa Saksassa 1–4.9.

Vaikka laivojen rakentamisen siis telakkatoiminnan painopiste on siirtynyt Aasiaan, SMM on edelleen alan suurin näyttelytapahtuma maailmassa ja kattaa merellisen toiminnan yleisesti, joskin painopiste on laivojen rakentamisessa, laivalaitteissa ja laivatekniikassa. Lyhenne SMM tulee alun perin saksan kielen sanoista Schiff, Maschine und Meerestechnik – siis Laiva, Koneisto ja Meritekniikka. Nykyisin virallinen nimi on SMM – The Leading International Maritime Trade Fair.

Luvut antavat vaikuttavan kuvan tilaisuuden mittavuudesta:

• Näytteilleasettajat 2300 yritystä 70:stä eri maasta
• Osallistujia (näytteilleasettajat ja kävijät) 50.000 henkilöä 120:stä eri maasta
• Näyttelyalue 90.000 m2 (vastaa kooltaan 12 jalkapallokenttää)
• 12 erillistä näyttelyhallia
• Sijainti Hampurin ydinalueella

Mielenkiintoinen piirre oli, että osallistumisen osoittava henkilökohtainen rintalappu toimi sellaisenaan Hampurin paikallisliikenteen lippuna, mikä varmasti sujuvoitti merkittävästi tilaisuuteen liittyvää liikennöintiä, lyhensi taksijonoja ym.

Itse näyttelyn lisäksi tapahtuma kattoi suuren määrän erilaisia esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä yrityskohtaisia esittelytapahtumia. Erillisiä näyttelyyn kytkettyjä esitelmätilaisuuksia oli yli kolmekymmentä ja listattuja yrityskohtaisia esityksiä lähes kuusikymmentä.

Uudet teknologiat esillä

Selkeitä painopistealueita olivat energiatehokkuus, digitalisaatio, automaatio, vaihtoehtoiset propulsiojärjestelmät, uudet polttoaineet, tekoäly, kyberturvallisuus ja meriturvallisuus – paljon merkittäviä ajankohtaisia kokonaisuuksia mutta ei itse asiassa mitään yllättävää. Myös laivojen mahdollinen tuleva ydinkäyttö ja esimerkiksi tuulen hyödyntäminen merenkulussa voimanlähteenä tuli esiin useammassa erillistapahtumassa mm. ydinkäyttö yhdessä Suomen ABB:n isännöimässä tilaisuudessa.

Erillisinä näyttelyyn kytkettyinä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksina olivat lisäksi The Maritime Future Summit (merellisen toiminnan tulevaisuus), gmec = Global Maritime Environmental Congress (ympäristökysymykset), Maritime Security & Defence Conference (meripuolustus), Start-ups(at)SMM (aloittelevat yritykset/uudet ajatukset), All About Ports (satamat) sekä Maritime Career Market (työvoima- ja urakehitys).

Euroopan meriteollisuusstrategia

Meriteollisuusalan Eurooppalaajuisen organisaation SEA Europen myötävaikutuksella vastikään laadittu Euroopan Unionin meriteollisuusstrategia samoin kuin Saksan meriteollisuuden oma asema ja erityiskysymykset olivat luonnollisesti selkeästi näkyvillä. Näissä tulee varsin kattavasti esiin julkishallinnon merkittävä ja jopa kasvava rooli meriteollisuusalalla Euroopassa.

Tosiasiahan on, että vaikka eurooppalaiset yritykset ovat erinomaisen vahvoja laivalaitteiden ja laivateknologian globaaleina toimijoina, Euroopan telakoiden tuoteprofiilit ovat supistuneet siten, että kattavat tänään globaalisti lähes ainoastaan risteilyalukset – joissa Euroopan telakoilla on täysin hallitseva rooli etenkin suurissa ja keskikokoisissa aluksissa – sekä eri tyyppiset alukset julkishallinnon tarpeisiin, tämän taloudellisesti merkittävimpänä alasektorina luonnollisesti sotalaivat.

Myös suomalaista osaamista esillä

Suomalaisia yrityksiä oli näytteilleasettajien joukossa hiukan yli 60 (noin 2,6 % kaikista). Vajaa puolet näistä oli varsin näkyvällä ja liikenteellisesti erittäin vilkkaalla alueella erillisenä kansallisena osastona, minkä järjestelystä vastasi tutunomaisesti Wulff Entre Oy. Loput olivat pääasiassa tuoteryhmäkohtaisissa erillisissä halleissa.

Tilaisuus Suomen osastolla keräsi runsaan yleisön. Kuva: Wulff Entre

Kansallisesti keskitettyjen osastojen merkitys näyttää ajan mukaan vähitellen pienenevän tällaisissa tapahtumissa. Tähän vaikuttaa luonnollisesti eri teknologiasektoreiden keskittäminen erillisiin halleihin kuten kehitys on ollut SMM:ssä, ja luultavasti ainakin Suomen osalta myös yritysten kasvanut ja ilmeisestikin kasvava ulkomainen omistus sekä toimintojen laajentaminen (valmistus ym.) Suomen ulkopuolelle.

SMM on niin merkittävä tapahtuma maailman meriteollisuussektorilla, että monien suomalaisten yritysten on välttämätöntä osallistua tilaisuuteen joko näytteilleasettajana tai ainakin vierailijana. Tilaisuuden valtava koko on kuitenkin erittäin haastava ja kesto vain neljä päivää. Yrityksen oman erikoisalan ja intressikohteiden kattaminen tilaisuudessa vaatii hyvän etukäteissuunnittelun ja monelta yritykseltä usean henkilön osallistumista. Onneksi suomalaiset yritykset näyttävät tiedostaneen SMM:n merkityksen kohtuullisen hyvin.

Kiinalaisilla telakoilla suurin osuus tilauskannasta

SMM on toinen maailman kahdesta ylivoimaisesti suurimmasta meriteollisuuden näyttelytapahtumasta. Toinen on kiistatta Kiinan Shanghaissa joka toinen vuosi – SMM:n välivuosina – järjestettävä Marintec China.

SMM keskittyy voittopuolisesti teknologiaan sekä koneisto- laite- ja järjestelmätoimittajiin kun taas Marintecin profiili kohdistuu pääosin laivojen rakentamiseen ja telakoihin Kiinassa. Ero luonnollisesti selittyy sillä, että kauppalaivojen globaalista tilausmäärästä Kiinan telakoiden osuus on tällä hetkellä niinkin suuri kuin 75 % (yli 5000 alusta tilauskannassa) ja Euroopan telakoiden osuus on vain vajaa 4 % (tänään noin 250 alusta).

Aikaisempina vuosina Kiinan samoin kuin Japanin ja Etelä-Korean telakat olivat voimakkaasti edustettuna SMM:ssä, mutta nykyään näistä maista näytteilleasettajat ovat pääasiassa laite- ja järjestelmätoimittajia. Eurooppalaisilla yrityksillä on kuitenkin edelleen erittäin voimakas asema globaaleilla meriteollisuusmarkkinoilla sekä laite- että teknologiatoimittajana. Tämä näkyy selkeästi myös Marintec – näyttelyn profiilissa.

Seuraava SMM järjestetään Hampurissa syyskuussa 2028 ja välivuoden 2027 joulukuussa toteutetaan Marintec China Shanghaissa, Kiinassa.

Eero Mäkinen

Jaa artikkeli