Korona kouraisi meriliikennettä – mitä tuo uusi normaali?

Cosco Shippingin Tuomas Sovijärvi arvelee alan operatiivisen toipumisen kestävän ainakin yli puoli vuotta. ”Hinnat ovat nyt historiallisen korkealla ja on mielenkiintoista nähdä minkälaisilla hintatasoilla mennään uusiin sopimuskausiin.”

"Väylämaksujen poisto olisi erinomainen signaali päämiehille, että meillä myös valtiovalta haluaa kaikin tavoin tukea meriliikenteen kannattavuutta ja Suomen ulkomaankauppaa. Jokaista tällaista signaalia tarvitaan", Cosco Shippingin Tuomas Sovijärvi toteaa.

Cosco Shippingin avainasiakas- & projektimyynnin operatiivinen johtaja Tuomas Sovijärvi on seurannut koronapandemian aiheuttamaa kriisiä meriliikenteessä työssään näköalapaikalta ja osallistunut Suomen Laivameklareiden edustajana aihetta pohtineiden valtakunnallisten työryhmien toimintaan.

– Päivittäin tämä näkyy meille esimerkiksi niin, että kun satamien toiminta Euroopassa on sekaisin meidän näkyvyytemme omassa liikenteessä olevien laivojen osalta rajoittuu oikeastaan meneillään olevaan viikkoon.

– Tietenkin meillä on seuraavan viikon tarkat aikataulut, mutta muutoksia niihin tulee loputtomasti. Esimerkiksi kun jokin alus ei pääsekään Rotterdamista lähtemään ajoissa eikä toinen suunnitellusti Hampuriin niin kaikki muuttuu ja usein vielä toisenkin kerran. Sama ilmiö kertautuu sitten vielä valtamerilaivoilla. Tämä on nyt uusi normaali.

Muutokset kuormittavat sekä asiakkaita että varustamoiden asiakaspalvelua.

– Lisäksi kun kapasiteettia ei ole riittävästi, joudumme myymään paljon ei oota asiakkaille, vaikka he olisivat valmiita maksamaan kovankin hinnan kuljetuksista.

Sovijärvi ohjaa työssään myös Balttian alueen operaatioita ja kertoo itse olleensa töissä viime vuoden syyskuusta helatorstaihin joka päivä.

– Välillä olen ollut huolissani siitä, miten alan ihmiset jaksavat. Toivon ettei tämän kriisin seurauksena alalle synny työvoimapula.

– Meillähän tilanne on sinänsä ollut hyvä. Olemme välttyneet lomautuksilta sekä irtisanomisilta ja olemme pystyneet rekrytoimaan lisää ihmisiä.

Kuljetusten hintalappu tulevaisuudessa

Kansainvälisissä konsensusennusteissa meriliikenteen tilanteen odotetaan tasautuvan vuoden vaihteen jälkeen.

– Pidän sitä optimistisena odotuksena. Operatiivinen tilanne voi toki helpottua, mutta näemmekö hintojen palautuvan, sitä on vaikea uskoa. Siinä varmasti mennään ainakin kiinalaisen uuden vuoden yli.

– Hinnat ovat nyt historiallisen korkealla ja on mielenkiintoista nähdä minkälaisilla hintatasoilla mennään uusiin sopimuskausiin. Muodostuuko hintalappu niin korkeaksi, että matalakatteiset raaka-aineet jäävät yksinkertaisesti liikkumatta tai niitä laivataan lähempää tai rahdataan vaihtoehtoisilla keinoilla.

Rotaation normalisoituminen vie aikaa

Operatiivisen toipumisen Sovijärvi arvelee kestävän ainakin yli puoli vuotta.

– Kuinka kauan kestää Rotterdamin sataman sumien purkaminen tai esimerkiksi kymmenen laivan ajaminen väärästä aikaikkunassa ja rotaatiosta takaisin normaaliin. Se vie aikaa.

Satamien toimintaa rasittavat lisäksi koronarajoitukset, kun työvuorot eivät saa kohdata tai ihmisiä on eristyksissä. Osa pienemmistä satamista on myös jäänyt liikennöimättä kriisin aikana.

– Tilapäisesti näitä kuljetuksia on nyt kompensoitu monella tapaa, breikkinä, lentona, rautateitse, kumipyörillä – ei kysyntä sieltä ole minnekään kadonnut. Tuotantolaitokset eivät vaihda paikkaa sormia napauttamalla.

Sovijärvi arvelee maailman konttikapasiteetin olevan ehkä riittämätön jatkossakin.

– Teräksen hinta on moninkertaistunut ja vaikka konttitehtaiden tuotanto kävisi ylikierroksilla, se on tässä tilanteessa riittämätöntä. Tilannetta osaltaan vaikeuttaa konttikalusto joka tulee käyttöikänsä päähän.

Miten Suomen meriliiikenteen kapasiteetin säilyy?

– Yksi kysymys on se, miten varustamot saavat pidettyä päämiehensä sitoutumisen ennallaan, jos tämä markkinatilanne pitkittyy.

Ongelmia voi syntyä, jos resursseja siirretään sinne, missä liikennöinti on kannattavampaa.

– Suomihan on logistisesti saari maailman perukoilla eli meidän pitää tehdä töitä sen eteen, että sitoutumisen aste asiakkaisiin saadaan pidettyä korkealla. Jokainen Suomessa operoiva varustamo tekee tässä suhteessa varmasti parhaansa.

– Cosco Shipping on esimerkiksi suomalaisen metsäteollisuuden iso kumppani ja pitkäaikaisilla sopimuksilla on merkittävä rooli tässä myynnin ja operoinnin solmukohdassa.

Yhtiö kuljettaa Suomesta maailmalle yli 2000 TEU:ta rahtia viikossa. Sovijärvi pitää suuren volyymin tuomaa turvaa tärkeänä.

– Se on pohja kaikelle toiminnalle. Ilman sitä olisi vaikeaa tarjota palveluja muille. Jos tämä pohja puuttuu, niin kuka silloin huolehtii keskisuurten huolintaliikkeiden ja pienempien viejien tarpeista.

– Meidän pitää nyt vain luottaa siihen, että varustamoiden päämiehet ymmärtävät Suomen tärkeyden maailman toimitusketjuissa. Täältä kuitenkin lähtee valtavat volyymit bulkkitavaraa, kun puhutaan esimerkiksi pelkästään Aasian viennistä.

Väylämaksujen poisto olisi tärkeä signaali

Alalla pidetään väylämaksujen poistamista tärkeänä. Niillä nähdään olevan merkittävä rooli, kun yhtiöt yrittävät sopeuttaa toimintaa muuttuviin tarpeisiin.

– Olemme nyt jo puolitoista vuotta puhuneet siitä. Ongelma on siinä, että aina kun otat uuden laivan liikenteeseen väylämaksut alkavat alusta. Kynnys tuoda tänne uutta kapasiteettia on siis korkeampi kuin muualla. Esimerkiksi osassa meitä ympäröivissä maissa tai Baltiassa väylämaksuja ei ole käytössä.

Sovijärjen mukaan väylämaksujen merkitys on kovenevassa kustannuspaineessa korostunut entisestään.

– Kun maksu, jota muualla ei peritä, tulee kaikkien muiden kriisiaikana moninkertaistuneiden kulujen päälle, se varmasti vaikuttaa päätöksentekoon.

Tullin tilastojen mukaan vuonna 2020 väylämaksuja kannettiin 47 miljoonan euron edestä.

– Väylämaksujen poisto olisi erinomainen signaali päämiehille, että meillä myös valtiovalta haluaa kaikin tavoin tukea meriliikenteen kannattavuutta ja Suomen ulkomaankauppaa. Jokaista tällaista signaalia tarvitaan.

Kauppaa ei tehdä ilman logistiikkaa

Sovijärvi on osallistunut koronakriisin synnyttämän viranomaisten ja konttivarustamojen yhteistyöryhmän ”konttinyrkin” toimintaan Suomen Laivameklarit ry:n edustajana. Viime syksynä organisaatio otettiin mukaan myös Huoltovarmuuskeskuksen vesikuljetuspoolin toimintaan, jonka tarkoituksena on edistää elinkeinoelämän ja viranomaisten välistä yhteistyötä.

– Näillä foorumeilla olemme hyvin selkeästi tuoneet esille vallitsevan todellisen tilanteen. Silti tuntuu, että valtiovallan taholla ei aina ole ehkä ihan konkreettista käsitystä siitä, mihin logistiikka oikeasti perustuu ja mitä tapahtuu, jos se nikottelee.

Kulutustavaroiden juuttuminen matkalle on vain yksi ongelmista.

– Kriisitilanne vaikuttaa meidän koko teollisuuden toimintaan raaka-aineista ja tuotantovälineistä alkaen. Toivotaan, ettemme näe suuria tuotantojen alasajoja raaka-ainepulan takia. Se varmasti herättää, mutta liian myöhään.

Business Finland aktiiviin rooliin

Sovijärvi painottaa sitä, että teollisuuden ja keskusliikkeiden ostoista vastaavat henkilöt pitäisi ottaa mukaan keskusteluun.

– He painivat päivittäin sen kanssa, miten saavat tarvittavaa tavaraa liikkeelle esimerkiksi Aasiasta tai Euroopasta.

Yhteistyötä tulisi tiivistää entisestään eri toimijoiden kesken niin, että saadaan tehtyä konkreettisia ehdotuksia viranomaisille.

– Jokainen alan yritys on omalta osaltaan vastuussa siitä, että meidän tuonnin ja viennin ympäristö on turvattu.

Keskusteluissa on tullut esille muun muassa ehdotus siitä, että Business Finland organisaation alle voitaisiin rakentaa jonkinlainen huoltovarmuutta palveleva allokaatio eri varustamoiden yhteistyönä.

– Huoltovarmuuskeskus vastaisi tietenkin palveluiden kilpailuttamisesta. Mikään yksinkertainen ratkaisu tämä ei tietenkään ole, mutta uskon sen olevan jatkojalostamisen arvoinen.

Kriisi kerrytti rahaa ympäristöinvestointeihin

Sovijärvi näkee kriisin tuoneen alalle myös hyvää kehitystä.

– Eihän tämä pelkästään huono asia ole ollut. Uskon, että ainakin yksi varustamokonkurssi on tässä vältetty ja kaikkien varustamoiden kannattavuus on samalla parantunut. Olemme myös saaneet muutaman pienemmän toimijan lisää.

Tulevaisuudessa kaikilla alan toimijoilla on edessään suuria pakollisia investointeja ympäristöystävällisyyteen.

– Ja nyt niiden investointeihin tekemiseen on saatu pohjaa.

– Eihän tämä helppoa ole ollut, mutta kaikkihan tätä tekisivät jos niin olisi, Sovijärvi summaa.

Teksti: Vaula Aunola

Kuva: Tuomas Sovijärven arkisto

Lisää aiheesta:

Tomi Solakivi: Koronapandemia ja konttipula eivät pysäyttäneet meriliikenteen kasvua

Blogi // Sari Turkkila: Konttipula – vaikutukset ja ratkaisut

 

Jaa artikkeli