Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen huutokauppamenettelyn käynnistämisestä viidellä Suomen yleisillä vesialueilla sijaitsevalla merituulivoima-alueella.
Kahdella alueella (Ebba Pyhäjoki/Raahe ja Edith Närpiö) huutokauppamenettely käynnistetään jo tänä vuonna ja kolmen muun alueen (Siikajoki/Hailuoto, Raahe/Siikajoki ja Kristiinankaupunki) kilpailutuksia valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa. Varsinaisen käyttöoikeuden myöntämisestä alueittain valituille hankekumppaneille päättää valtioneuvosto huutokauppojen jälkeen.
Valitut vesialueet sijaitsevat maakuntakaavoituksessa tuulivoimatuotantoon osoitetuilla alueilla. Alueiden valinnassa on huomioitu alustavat liittymismahdollisuudet kantaverkkoon sekä vaikutukset kauppamerenkulkuun, puolustusvoimien toimintaedellytyksiin ja maisemaan.
Edith-hanke sijaitsee Närpiöön kuuluvalla merialueella ja Ebba-hanke Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueilla. Kunnat ovat hyväksyneet hankkeiden kaavoitusaloitteet ja Metsähallituksen käynnistämät hankkeiden esiselvitykset etenevät.
Edith- ja Ebba-merituulivoimahankkeiden suunniteltu kapasiteetti on yhteensä noin 3000 MW. Toteutuessaan hankkeiden investointiarvon arvioidaan olevan yhteensä 6–8 miljardia euroa. Valmistuttuaan hankkeiden uskotaan tuottavan vuosittain yhteensä jopa 14 TWh puhdasta sähköä, joka kattaisi tällä hetkellä yli 17 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Metsähallitus kilpailuttaa hankekumppanit ja vuokraa valittavalle kumppanille alueen sekä myy hankeoikeudet alueen kehittämiseen, rakentamiseen ja uusiutuvan energian tuottamiseen. Kumppani vastaa hankkeeseen tarvittavien lupien hakemisesta. Vuokra-aika on maksimissaan 50 vuotta.
Hankkeet vauhdittavat puhdasta siirtymää
– Merituulivoimalla voidaan lisätä merkittävästi uusiutuvaa ja päästötöntä sähköntuotantoa Suomessa. Hankkeilla edistetään puhdasta siirtymää ja luodaan Suomeen kokonaan uusi toimiala, houkutellaan kansainvälisiä investointeja sekä edistetään hallitusohjelman tavoitteita, korostaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Huutokauppoihin tulevien viiden merituulivoima-alueen yhteenlaskettu laajuus on noin 860 km2 ja kaikkien viiden kentän laskennallinen maksimikapasiteetti noin 7 500 megawattia. Enimmillään tuulivoimaloita mahtuu alueille yhteensä noin 500 kpl. Yhden merituuliturbiinin koko on käytännössä vähintään 15 MW. Merituulivoimapuiston investointiarvo on noin 3-4 miljardia euroa. Valtio saa tuloa alueiden vuokrauksesta sekä hankeoikeuksien myynnistä. Myös alueen kunnat hyötyvät. Kunta saa yleisten vesialueiden (aluevesien) merituulivoima-alueista kiinteistöveroa ja hankkeilla on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
– Periaatepäätös on mittaluokaltaan historiallinen ja vie Suomea kohti puhtaan energian voimakasta kasvua. Yksistään näiden huutokaupattavien alueiden tuulivoiman ennakoidaan lisäävän Suomen vuotuista sähköntuotantoa yli kolmanneksella. Sähköntuotannon lisääminen on keskeinen keino edistää myös jalostavan teollisuuden investointeja Suomeen, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Ministerit ovat kiittäneet Metsähallitusta perusteellisesta valmistelusta, minkä ansiosta huutokaupat voidaan käynnistää. Toimija valitaan huutokauppamenettelyssä kilpailuttamalla niin, että prosessi on oikeudenmukainen, läpinäkyvä, tasapuolinen, valtion kokonaisedun varmistava ja kilpailuneutraali.
Tehtyjen päätösten uskotaan vaikuttavan myös suomalaisten varustamoiden kiinnostukseen merituulihankkeita kohtaan. Tähän saakka varustamot ovat lähinnä keskittyneet komponenttien tuontiin Pohjanlahden satamiin, joista erityisesti Pori, Kokkola ja Raahe ovat valmiina myös merituulivoiman edellyttämien tuotantojärjestelyjen kehittämiseen.
Jäissä toimivia huoltoaluksia ei ole vielä rakennettu koko maailmassa. Tahkoluodossa raumalainen FSS operoi Mobimarin kehittämää ja rakentamaa CTV (crew transfer vessel) alusta. Uudenkaupungin Työvene Oy sai lokakuussa tilauksen kolmesta CTV-aluksesta Skotlantiin. Arctia ja GTK omistavat kenttien alkututkimuksissa tarvittavia merentutkimusaluksia. Suomen Hyötytuuli Oy on äskettäin tehnyt investointipäätöksen Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksesta 40 uudella 15 MW turbiinilla. Puisto pyritään saamaan tuotantoon maamme ensimmäisenä varsinaisena merituulivoimahankkeena vuoteen 2028 mennessä. Hanke on saanut TEM:ltä 30 milj. EUR investointituen EU:n elpymispaketin varoista. Näillä varoilla on tarkoitus pystyttää teknologian varmistamiseksi ensin kaksi jäisten olosuhteiden koeturbiinia.
Myös Vattenfallin Korsnäsin aluetta laajennetaan
Metsähallitus ja Vattenfall ovat myös sopineet Merenkurkun eteläpuolella sijaitsevan Korsnäsin merituulivoimahankkeen alueen laajentamisesta niin, että hankkeen kapasiteettia voidaan kasvattaa alun perin suunniteltua suuremmaksi.
Vattenfallista tuli Metsähallituksen hankekumppani Korsnäsin meritulivoimahankkeeseen joulukuussa 2022, kun se voitti laajan kansainvälisen kilpailutuksen. Kaupan yhteydessä sovittiin mahdollisesta lisäalueesta, joka ei ole kilpailutettavissa itsenäisenä kohteena. Nyt on sovittu tämän option käyttämisestä. Korsnäsiin suunnitteilla olevan merituulivoimahankkeen sidosryhmäpäälliköksi Metsähallituksessa on nimitetty OTM Jonna Hagström. Hän on aloittanut tehtävässä syyskuun alussa.
Päästötön sähkö on ratkaisevaa vihreän vedyn tuotannossa
Ruotsin Bodeniin rakenteilla oleva H2 Green Steel yhtiön hiilivapaan teräksen tehdas on tehnyt jo aiesopimuksen Svea Vindin kanssa Piteån ja Luulajan edustan merituulikenttien tuottamasta sähköstä. Sopimus tarkoittaa, että H2 Green Steel ostaa suuren osan tarvitsemastaan uusiutuvasta sähköstä Perämerelle suunnitelluilta Bores Krona offshore-tuulipuistoilta. Kentät sijaitsevat Norströmsgrundin majakan ympäristössä.
H2 Green Steelille kyse on vihreän sähkön nopeuttamisesta ja mahdollistamisesta Bodenin tehtaan toista vaihetta varten.
– Päästötön sähkö on ratkaisevan tärkeää vihreän vedyn tuotannossa, mikä mahdollistaa vihreän teräksen tuotannon. Siksi H2 Green Steelin ja Svea Vind Offshoren välinen sopimus on tärkeä askel matkallamme lähes päästöttömän teräksen laajamittaiseen tuotantoon, sanoo Luisa Orre, H2 Green Steelin ostopäällikkö.
Svea Vind Offshoren pohjoisin offshore-tuulipuisto Bores Krona Perämerellä tulee koostumaan 128 turbiinista, joiden korkeus on 350 metriä ja joiden arvioidaan tuottavan 12 terawattituntia uusiutuvaa sähköä vuodessa.
– Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme tehdä yhteistyötä H2 Green Steelin kanssa, joka aikoo käyttää vihreää sähköä kestävien tuotteiden tuotantoon Ruotsissa. Yhteistyöllä luomme edellytyksiä sekä työpaikkojen säilyttämiselle että luomiselle, sanoo Mattias Wärn, Svea Vind Offshoren toinen perustaja. Yhtiö kehittää merituulivoimaa ja sillä on nyt 12 hanketta Ruotsissa.
H2 Green Steel odottaa vähentävänsä CO2-päästöjä jopa 95 % uudessa tuotantoprosessissaan, jonka on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.
Aiemmin solmitulla seitsenvuotisella sopimuksella vuosille 2026-2032 Norjan Statskraft toimittaa uudelle teräsyhtiölle 2 TWh uusiutuvaa sähköä Bodeniin nousevalle tehtaalle. Ensimmäisessä vaiheessa H2 Green Steel aikoo tuottaa 2,5 miljoonaa tonnia raakaterästä vuodessa, mikä tuo uusia rahtimahdollisuuksia myös merenkululle. Ruotsin Sjöfartsverket onkin yhdessä Luulajan sataman kanssa käynnistänyt Malmporten-nimen saaneen väylähankkeen, jolla Luulajaan rakennetaan Merenkurkun läpi 15,0 metrin syväyden salliva uusi laivaväylä. Tähän liittyen Ruotsi on käynnistänyt myös hankintaprosessin uusista leveistä jäänmurtajista, jotka pystyvät murtamaan 32,2 metrin levyisille panamax-aluksille tarvittavan ympärivuotisen pääsyn Luulajan satamaan. Virasto odottaa hyväksyttyjen telakoiden tarjouksia Aker Arcticin kehittämistä metanolikäyttöisistä murtajista ensi vuoden alkupuolella.
Suomalaisen rakennuskonserni GRK:n Ruotsin tytäryhtiö on saanut jättisopimuksen Ruotsista. H2 Green Steel on valinnut GRK Infra AB:n toteuttamaan uuden vety- ja terästehtaansa pohja- ja maarakennustyöt. Sopimuksen arvo on yli 2 miljardia Ruotsin kruunua, eli lähes 200 miljoonaa euroa. Hanke kestää vuoden 2025 alkupuolelle saakka. Suomalainen GRK toteuttaa koko laajan tehdasalueen maarakennus- ja pohjanvahvistustyöt.
– Tämä on kokonaisarvoltaan GRK:n historian suurin urakka. Olemme yksi johtavista infra-alan toimijoista Suomessa, mutta Ruotsin merkitys GRK:lle kasvaa entisestään lähivuosien aikana. Tavoittelemme erityisesti Ruotsissa nopeaa kasvua, jota tämä uusi sopimus tukee huomattavasti, GRK-konsernin toimitusjohtaja Juha Toimela sanoo.
Projektin aikana tehdasalueella työskentelee samaan aikaan tuhansia rakentajia. GRK Infra AB rekrytoi jatkuvasti henkilöstöä projektiin ja houkuttelee töihin muun muassa suomalaisia ja virolaisia osaajia.
H2 Green Steel (H2GS AB) perustettiin vuonna 2020 jouduttamaan teollisuuden ilmastosiirtymää vihreän vedyn avulla. Teräs, joka tänään aiheuttaa suuria hiilidioksidipäästöjä, on H2 Green Steelin suurin teollisuusala. H2 Green Steelin perustaja ja suurin osakkeenomistaja on sijoitusyhtiö Vargas, joka on ollut perustamassa myös akkuyritys Northvoltia, ja joka on edelleen kolmanneksi suurin osakkeenomistaja kyseisessä yrityksessä. H2 Green Steelin pääkonttori sijaitsee Tukholmassa, ja ensimmäinen tehdaslaitos on rakenteilla Bodenissa, Northvoltin Skellefteåssa.
Suomen puolella Pohjanlahtea vasta keskustellaan uusista teollisista hankkeista; kuljetuksista, laivatarpeista eikä jäänmurtajista vielä senkään vertaa. SSAB ja Fortum juuri ilmoittivat, että kaupallisia edellytyksiä jatkokeskusteluihin ei saavutettu yhdessä työstetyn vetytuotannon Pre-FEED selvityksen pohjalta. Biokaasulla ja sähköllä ajava uusi Aurora Botnia onneksi kuitenkin vie nopeasti ja ympäristöystävällisesti Vaasasta Ruotsin puolelle.
Teksti: Mikko Niini
