Ruotsin hallitus teki viime viikolla merkittäviä linjauspäätöksiä Pohjanlahden merituulivoiman kehittämisestä. Vain yksi hanke sai myönteisen päätöksen Gävlen edustalle keskiselle Selkämerelle. Yhteensä 11 hanketta evättiin Ruotsin puolustusvoimien perusteilla.
Toinen hyväksytty hanke sijoittuu Skagerrakiin maan länsirannikolle, ja siitä tulee ensimmäinen kelluviin turbiineihin perustuva hanke Ruotsissa.
Fyrskeppet on yksi suurimmista suunnitelluista hankkeista
Ruotsin hallitus myönsi luvan Skyborn Renewables -yhtiön Fyrskeppetin merituulivoimapuistolle eteläisellä Selkämerellä. Lupa on voimassa 10 vuotta, minkä aikana tuulipuisto on saatava toimintaan. Se on voimassa 45 vuotta käyttöönotosta.
Hankkeen odotetaan tuottavan vuosittain noin 5 TWh uusiutuvaa sähköä, mikä vastaa noin miljoonan kotitalouden sähkönkulutusta. Skybornin hakemus perustui 2,8 MW kapasiteettiin ja jopa 187 turbiiniin. Hallituksen päätös sallii 93 turbiinia, joiden maksimikorkeus on 350 metriä.
“Päätös on tärkeä virstanpylväs Ruotsin energiaturvallisuudelle ja teollisuuden sähköistämiselle. Hankkeen investointi- ja rakentamisvaiheeseen eteneminen edellyttää kuitenkin valtion tukemia riskinjakomekanismeja”, toteaa Skyborn.
Fyrskeppet on yksi Ruotsin suurimmista suunnitelluista merituulivoimahankkeista. Hallituksen tekemän päätöksen ehtojen mukaisesti täysin kehittyneen tuulivoimapuiston odotetaan tuottavan noin 1 400 MW asennettua kapasiteettia ja ja tuottavan vuosittain noin 5 TWh uusiutuvaa sähköä. Tämä tuottaisi riittävästi sähköä noin miljoonan kotitalouden tarpeisiin ja edistäisi merkittävästi nopeasti kasvavan sähkön kysynnän tyydyttämistä Uppsalan ja Tukholman alueilla.
”Fyrskeppetiä koskeva päätös on erittäin tervetullut ja edustaa tärkeää askelta eteenpäin Ruotsin sähköistämisessä ja energiaturvallisuudessa. Uppsala ja Tukholma kohtaavat huomattavan sähkönkulutuksen kasvun tulevina vuosikymmeninä, ja Fyrskeppet voi olla keskeisessä roolissa toimittamalla suuria määriä uusiutuvaa sähköä sinne, missä sitä eniten tarvitaan”, sanoo Skyborn Swedenin toimitusjohtaja Niclas Broman.
Hallituksen hyväksyntä antaa Skybornille mahdollisuuden jatkaa hankkeen kehittämistä. Samalla lupaehtoja on analysoitava yksityiskohtaisesti, jotta niiden vaikutukset hankkeen suunnitteluun, toteutettavuuteen ja aikatauluun voidaan arvioida kattavasti.
”Hallituksen hyväksyntä ei automaattisesti tarkoita, että hanke voidaan rakentaa. Ruotsilta puuttuu tällä hetkellä useilla muilla Euroopan markkinoilla saatavilla oleva investointikehys. Jotta merituulivoimahankkeiden halutaan johtavan todellisiin investointeihin, työpaikkoihin ja uuteen sähköntuotantoon, tarvitaan riskinjakomekanismi, esimerkiksi kaksipuolisten hinnanerosopimusten (CfD) ja valtion takaamien luottotakuiden avulla, jotka vähentävät investointiriskiä ja vapauttavat hankerahoitusta”, sanoo Broman.
”Merituulivoima on kriittinen osa sekä Euroopan että Ruotsin energiamurrosta, erityisesti nyt, kun kohtaamme mahdollisesti merkittävimmän energiahaasteen vuosikymmeniin. Fyrskeppetin hyväksyntä vahvistaa investointien, sähköistämisen ja teollisuuden kilpailukyvyn edellytyksiä ja samalla parantaa Ruotsin energiaturvallisuutta ja vähentää haavoittuvuuttamme yhä epävarmemmassa geopoliittisessa ympäristössä”, hän lisäsi.
Hallitus hylkäsi 11 hanketta
Skyborn pahoittelee hallituksen tekemää päätöstä hylätä yksitoista merituulivoimahanketta eri puolilla Ruotsia, mukaan lukien yhtiön Eystrasalt- ja Polargrund-hankkeet. Polargrund liittyy läheisesti Skybornin Pooki-hankkeeseen Suomen puolella.
Yksitoista merituulivoimaprojektia, joilta evättiin luvat maanpuolustukseen liittyvillä perusteilla, olivat eri ruotsalaisten ja kansainvälisten energiayhtiöiden hakemuksia. Ne olivat hakijayritysten ryhmittelyn mukaan:
- Ruotsalaiselta hankekehitysyhtiö Eolukselta hylättiin kaksi hanketta: Västvind (suunniteltu Kattegatiin Kungälvin/Göteborgin edustalle) sekä Najaderna (suunniteltu Selkämerelle Tierpin edustalle).
- Maailmanlaajuiselta tuulivoimayhtiö Skyborn Renewablesilta hyväksyttiin yksi hanke (Fyrskeppet), mutta kaksi muuta hylättiin: Polargrund Offshore (suunniteltu Perämerelle Kalixin edustalle) sekä Eystrasalt Offshore (suunniteltu Selkämerelle Gävlen edustalle).
- Pohjoismainen uusiutuvan energian yhtiö Zephyr (jonka omistaa muun muassa norjalainen Østfold Energi) oli Selkämeren pohjoispuolella sijaitsevien hakemusten takana: Botnia Offshore Lambda North (Hudiksvallin edustalla) sekä Botnia Offshore Sigma (Härnösandin edustalla).
- Gävlessä sijaitsevan Svea Vind Offshore -yhtiön kaksi Selkämerellä sijaitsevaa puistoa hylättiin: Gretas Klackar 1 (Hudiksvallin edustalla) sekä Sylen (Söderhamnin edustalla).
- Ruotsalainen innovaatioyritys Hexicon kehitti kelluvan merituulipuiston länsirannikolle: Mareld (suunniteltu Västerhavetiin Lysekilin/Orustin edustalle), hylättiin.
- Tanskalaisen energiajätti Ørstedin hanke eteläisellä Selkämerellä: Gävle Öst Havsvindpark hylättiin.
- Kansainvälisen kehitysyhtiön Deep Wind Offshore (Norja) hanke Olof Skötkonung (suunniteltu Selkämerelle Gävlen/Etelä-Norrlannin rannikon edustalle) hylättiin myös.
Aiemmin vuonna 2024 Ruotsin hallitus hylkäsi 13 hanketta Ahvenanmaalta etelään, myös maanpuolustussyistä. Suomessa Puolustusvoimat on vastaavasti kieltänyt kaikki hankkeet Suomenlahdella ja Ahvenanmaan eteläpuolella.
”Ruotsin sähkön kysyntä kasvaa, ja se tarvitsee laajan valikoiman sähköntuotantoteknologioita tulevaisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi. Siksi olemme pahoillamme siitä, että merkittävä määrä merituulivoimahankkeita, jotka olisivat voineet tuoda huomattavia määriä uusiutuvaa sähköä Ruotsin sähköjärjestelmään, ei ole päässyt eteenpäin”, sanoo Niclas Broman.
Yhtiö analysoi hänen mukaansa nyt päätöksiä tarkemmin ja arvioi mahdollisia jatkotoimia niille hankkeille, joille ei myönnetty hyväksyntää.
Kelluvaa merituulivoimaa Ruotsin länsirannikolle
Hallituksen päätös sisälsi myös luvan KonTikiVind AB Vidar-hankkeelle Norjan vastaiselle rajalle Ruotsin talousalueella. Kyseessä on ensimmäinen kelluvaan tuotantoon perustuva hanke Ruotsissa, ja siihen sisältyy myös lupa käynnistää vedyn tuotantoa 205 000 tonnille vuodessa lupa-alueella. Lupa sallii 75 turbiinin rakentamisen. Hallituksen myöntämä lupa on voimassa kymmenen vuotta.
Ruotsin toimialajärjestö Green Power Sweden toteaa, että hallituksen päätös on tärkeä askel Ruotsin tulevaisuuden sähkönsaannin kannalta. Samaan aikaan yksitoista hylkäävää päätöstä yhdessä aiempien mandaattikauden aikana tehtyjen päätösten kanssa tarkoittavat, että merituulivoiman tuotanto, jonka yhteenlaskettu tuotantopotentiaali on yli 275 TWh vuodessa, on pysäytetty – määrä on kaksinkertainen verrattuna Ruotsin kokonaissähkönkulutukseen vuonna 2025.
Kahden uuden päätöksen myötä hallitus on sanonut kyllä merituulivoimalle, jonka vuotuinen sähköntuotanto mandaattikauden aikana on 30,7 TWh. Green Power Sweden on tyytyväinen hallituksen nyt myöntämiin lupiin uusille merituulivoimapuistoille, mutta uskoo, että yhdessä tehdyt päätökset tarkoittavat, että Ruotsi menettää suuren osan sähköntuotannosta, jota tarvitaan ilmastonmuutoksen edellyttämän sähköistämisen toteuttamiseen.
“Sähköjärjestelmän tavoitteiden saavuttaminen on käytännössä mahdotonta ilman uusiutuvan sähkön tuotantoa merellä. Siksi olemme tyytyväisiä hallituksen vihreään valoon kahdelle merituulivoimapuistolle. On kuitenkin vaikea nähdä tämänpäiväistä päätöstä ylivoimaisen myönteisenä, koska se kieltää myös yhdentoista muun merituulivoimapuiston”, sanoo Green Power Swedenin toimitusjohtaja Nils Grunditz.
“Green Power Sweden kunnioittaa suuresti Ruotsin turvallisuus- ja puolustusintressejä. Kotimaisen uusiutuvan sähköntuotannon laajentaminen on kuitenkin välttämätöntä Ruotsin energiaomavaraisuuden ja kokonaisvaltaisen puolustuksen vahvistamiseksi. Useat Itämeren Nato-maat, kuten Puola, Tanska ja Saksa, ovat ottaneet tämän huomioon ja laajentavat merituulivoimaa säilyttäen samalla edistyneet puolustuskyvyt. Ruotsin on siksi priorisoitava ja kehitettävä ratkaisuja sähköntuotannon ja puolustusintressien rinnakkaiselolle.”
Jotta merituulivoimaa voitaisiin todella rakentaa Ruotsiin, tarvitaan Green Power Swedenin mukaan paitsi lupia myös parempia markkinaolosuhteita. Muut maat tarjoavat merituulivoimalle suotuisampia ehtoja, kuten riskinjakoa ja selkeitä laajennustavoitteita. Green Power Sweden katsoo siksi, että on tutkittava valtion riskinjako- ja hintasuojausjärjestelmää ottaen huomioon teknologianeutraalius ja sähkömarkkinoiden toimivuus. Lisäksi valtion on otettava vastuu hankkeiden liittämisestä sähköverkkoon samalla tavalla kuin useissa muissa Euroopan maissa.
Useiden pitkän aikavälin ennusteiden mukaan Ruotsin sähkönkulutuksen odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä nykyisestä noin 140 TWh:sta. Samaan aikaan Uppsalan ja Tukholman alueiden sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan noin 30 ja 40 prosenttia liikenteen sähköistämisen, teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja uusien energiaintensiivisten teollisuudenalojen, kuten tekoälyn ja datakeskusten, perustamisen myötä.
Merituulivoiman huutokauppapohjaa edistetään
Ruotsin hallitus ilmoitti päätöksen yhteydessä myös vievänsä eteenpäin ehdotusta merituulivoiman huutokauppapohjaisesta järjestelmästä. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio tunnistaa merituulivoimalle sopivat alueet, joista toimijat voivat tehdä tarjouksia sähköntuotannon kehittämiseksi. Jos tällainen järjestelmä otetaan käyttöön, on varmistettava, että luvanvaraiset ja lupavaiheessa olevat hankkeet eivät viivästy ja että sovelletaan selkeitä siirtymäsääntöjä, jotta kypsät hankkeet voidaan hyödyntää.
“Nyt tehdyn hallituksen päätöksen jälkeen Ruotsissa ei ole hallituksen pöydällä muita merituulivoimahankkeiden hakemuksia. Jotta uusia hankkeita voidaan kehittää huutokauppapohjaisessa järjestelmässä, sähköistämisen on käynnistyttävä, ja Ruotsin markkinoiden on muututtava houkuttelevammiksi sijoittajille,” sanoo Ina Müller Engelbrektson, Green Power Swedenin lupapäällikkö.
“Merituulivoiman lisäksi Ruotsin hallitus päätti myös Norrbottenissa sijaitsevasta Hästlidenin maatuulivoimapuistosta Markbygdenissä Piteån ulkopuolella. Tällä hetkellä se olisi yksi Ruotsin suurimmista maatuulivoimapuistoista. Kokonsa ansiosta Hästlidenin tuulivoimapuistolla on suuri potentiaali edistää Pohjois-Ruotsin teollisuuden sähköistämistä,” Nils Grunditz lisää.
Mikko Niini
