28.06.2022

Suomalaisen merenkulun kulttuurihistoriaa – restauroitu majakkalaiva Kemi avautui yleisölle Kotkassa

Majakkalaivoja sijoitettiin merenkulun kannalta kriittisiin kohtiin, joihin ei ole voitu rakentaa majakkaa. M/A Kemi on viimeinen toiminnassa ollut majakkalaiva, josta on julkaistu myös laaja historiaselvitys, jollaisia ei Suomessa ole aiemmin tehty laivoista.

Majakkalaiva Kemi viimeisellä asemapaikallaan Kemin edustalla vuonna 1965. Etualan veneessä istuu Kemin viimeisen päällikön Job Heikkisen vaimo Taimi Heikkinen, josta myöhemmin tuli myös laivan viimeinen emäntä. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto.

Suomen viimeinen käytössä ollut majakkalaiva Kemi avautui museoaluksena yleisölle Kotkassa Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa toisen museoaluslegendan, jäänmurtaja Tarmon rinnalla.

Majakkalaiva Kemi turvasi merenkulkua vuosina 1901–1974 eri puolilla Suomen rannikkoa. Vuosina 1960–74 Kemi oli Suomen ainoa toimiva majakkalaiva, ja pitkän historiansa aikana alus toimi välillä myös merenmittaustukialuksena. Kemi kuuluu Suomen merimuseon kansalliseen aluskokoelmaan, jossa on noin sata erikokoista alusta optimistijollasta jäänmurtaja Tarmoon.

Suomalaisen merenkulun kulttuurihistoriaa

Suomella on ollut historian saatossa 15 majakkalaivaa, 12 asemapaikassa. Majakkalaivoja sijoitettiin merenkulun kannalta kriittisiin kohtiin, joihin ei ole voitu rakentaa majakkaa.  Suomen alueelle ensimmäinen majakkalaiva rakennettiin vuonna 1868. Majakkalaiva Kemi valmistui Porin konepajalta vuonna nimellä Äransgrund. Nimeksi vaihtui Relandersgrund, kun alus siirtyi yli 30 vuoden jaksoksi Rauman edustalle. Kemi on samaisen aluksen viimeisin nimi, aluksen vuonna 1974 päättyneen uran viimeisen asemapaikan mukaan.

Varsinainen museokunnostus alukselle tehtiin vuosina 1986–1988, minkä jälkeen se oli avoinna yleisölle Hylkysaaressa Helsingissä vuosina 1989–2003. Nyt Kemille on tehty perusteellinen restaurointi, Museoviraston ohjauksessa. Samassa yhteydessä aluksesta on tehty myös laaja historiaselvitys, jollaisia ei Suomessa ole aiemmin tehty laivoista. Selostus on luettavissa pdf-muodossa.

Majakkalaiva Äransgrundin vuoden 1901 alkuperäistilannetta havainnollistava pitkittäisleikkaus. Piirustus: Livady Oy

 Avaa iso kuva

Valmistuessaan Kemi oli monilta ratkaisuiltaan uutuus ja edusti jäissä kulkuun vahvistettua uutta majakka-alustyyppiä. Aluksen kulttuurihistoriallinen arvo on merkittävä, sillä siihen työhistorian aikana tehdyt tekniset uudistukset ja korjaukset eivät mainittavasti rikkoneet aluksen alkuperäisasua. Höyrykoneisto ja ankkurointivarustus ovat säilyneet lähes alkuperäisessä kunnossa.

Kuva: Päivi Eronen, Museovirasto

Tietoa ja tunnelmia pitkistä kesistä majakkalaivalla

Museokävijät astuvat laivaan, jonka tunnelma vie 1960-luvun kesiin. Majakkalaiva oli omanlaisensa työpaikka, jossa miehistö työskenteli ja asui lähes yhtä mittaa keväästä loppusyksyyn. Kunnostettuja sisätiloja ja elämää aluksella kuvailevaa esineistöä täydentävät äänitarinat, joissa kerrotaan aluksella läpi kesien työskennelleiden ja asuneiden ihmisten työstä ja vapaa-ajasta. Kirjailija Anna-Kaari Hakkaraisen käsikirjoittamat äänitarinat ovat fiktiivisiä, mutta ne perustuvat todelliseen arkeen laivalla.

Vaula Aunola

Kuva: Päivi Eronen, Museovirasto.

Majakkalaiva Kemi on avoinna:

27.6.–14.8.2022 ma-ti, to-su klo 10–18, ke klo 10–20

15.8.–4.9.2022 ti, to-su klo 10–17, ke klo 10–20, ma suljettu

Pääsyliput: Merikeskus Vellamon lipunmyynnistä. Pääsylippu Kemiin 5 e /hlö, yhteislippu Kemi+Tarmo 8 e/hlö. Museokortilla maksutta.

Kokonaisvaltainen laivakokemus on tarkoitettu sekä aikuisille että lapsille.

 

Jaa artikkeli