Ratkaisua on tarkasteltu kokonaisuutena, jossa painottuvat luotettava suorituskyky, kustannustehokkuus sekä aluksen kyky toimia Selkämeren ja Suomenlahden tyypillisissä jää- ja avovesiolosuhteissa myös tulevaisuudessa.
Valittu propulsioratkaisu on tiettävästi ensimmäinen laatuaan ja perustuu perinteisiin suoriin akselilinjoihin ja peräsimiin, joita täydentää keulaan sijoitettu kääntyvä ruoripotkurilaite. Yhdistelmä parantaa aluksen hallittavuutta ja jään käsittelykykyä olennaisesti verrattuna pelkkiin peräsimiin, mutta säilyttää kokonaisuuden teknisesti selkeänä ja elinkaarensa ajan hyvin hallittavana.
– Tämä yhdistelmä tuo ketteryyttä aluksen ohjailtavuuteen, mutta kokonaisuus pysyy yksinkertaisena ja ennakoitavana käytön sekä kunnossapidon näkökulmasta. Tämä on tärkeää sekä operatiivisen toiminnan että elinkaarikustannusten kannalta, toteaa yksikönpäällikkö Helena Orädd.
Suunnittelussa tarkasteltiin myös vaihtoehtoja, joissa aluksen työntövoima olisi jaettu useaan kääntyvään laitteeseen. Tällaiset ratkaisut lisäävät aluksen ketteryyttä, mutta B+-kokoluokan aluksen päätehtävien kannalta niiden tuoma lisähyöty ei olisi ollut oikeassa suhteessa lisääntyneeseen tekniseen monimutkaisuuteen ja kustannuksiin.
– Propulsioratkaisu takaa aluksen tehtävän kannalta selvästi riittävän suorituskyvyn jäissä ja avovedessä. Se on kokonaisuutena ketterä ja toimintavarma ilman teknistä ylimitoitusta, tiivistää merenkulun asiantuntija Lauri Kuuliala.
Seuraavaksi hanke siirtyy telakan kilpailutukseen. Rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2027. Jäänmurtajan rakentaminen on osa WINMOS IV -hanketta, jolle on myönnetty 42 miljoonaa euroa CEF-tukea. Valmista pitäisi olla syyskuussa 2029.
