Rahti- ja matkustajaliikennevarustamo Finnlinesin rahtidata reagoi yhtiön mukaan nopeasti Suomen talouden heilahteluihin. Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen liikennetietoihin perustuva Finnpulse ennakoi erityisesti viennin kehitystä ajankohtaisemmin kuin viralliset tilastot.
Suomen, Saksan, Ruotsin ja Puolan välisen liikenteen kokonaisrahtimäärä kasvoi alkuvuonna 1,7 prosenttia. Kasvu noudattelee Suomen yleisiä talousennusteita: talous elpyy, mutta vauhti on edelleen maltillinen.
Rahtivirtojen kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja. Saksa on yhä Suomen viennin ja tuonnin tärkeä markkina, mutta sen merkitys näyttää Finnlinesin tietojen perusteella heikentyneen. Saksan kokonaisrahtimäärä väheni kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttia. Myös vuotta aiemmin muutos oli negatiivinen, 0,2 prosenttia.
Samaan aikaan Ruotsin kokonaisrahtimäärä kasvoi 5,3 prosenttia ja Puolan 4,3 prosenttia.
”Saksan volyymeissa näkyy yhä Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotuotannon päättymisen vaikutus. Samaan aikaan Saksan talous on yskinyt, mikä näkyy väistämättä Suomen ja Saksan välisessä kaupankäynnissä. Ilahduttavasti sekä Ruotsin että Puolan markkina on sen sijaan ollut virkeä”, kertoo Finnlinesin kaupallinen johtaja Merja Kallio-Mannila.
Kustannuspaineet huolestuttavat vientiä
Viennin kilpailukykyä heikentävät erityisesti kasvavat polttoaine- ja päästökauppakustannukset. Vaikutukset näkyvät myös merirahdissa, sillä kuljetuskustannusten nousu heikentää vientiyritysten kilpailukykyä.
Vaikutus on suuri etenkin mekaanisessa metsäteollisuudessa. Noin puolet Suomen traileriviennistä koostuu metsä- ja paperiteollisuuden tuotteista.
”Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta kustannuskehitys on erittäin huolestuttavaa. Markkinakasvu on edelleen maltillista, eikä asiakkaiden kyky tai halukkuus kantaa uusia kustannuksia ole rajaton. Tämä uhkaa hidastaa kasvua tai pahimmillaan pysäyttää sen kokonaan”, Kallio-Mannila sanoo.
Tuonti kasvaa vientiä nopeammin
Tuonti näyttää sen sijaan piristyneen vientiä selvemmin. Saksan-liikenteessä tuontia oli kolmannella neljänneksellä kahdeksan prosenttia enemmän kuin vientiä.
Finnlines arvioi, että kasvun taustalla voi olla kulutuksen elpyminen sekä datakeskusinvestointien lisäämä investointihyödykkeiden tuonti.
”Kasvua selittää varmaankin se, että suomalaiset ovat avanneet lompakon nyörinsä taas kulutukselle, mutta myös lukuisat datakeskusinvestoinnit ovat saattaneet kiihdyttää investointihyödykkeiden tuontia”, Kallio-Mannila arvelee.
Ruotsista ja Manner-Euroopasta Suomeen suuntautuvan verkkokaupan odotetaan jatkavan kasvuaan. Heinäkuussa voimaan tulleet tullimaksut Kiinasta ja muista EU:n ulkopuolisista maista saapuville lähetyksille voivat osaltaan vauhdittaa Euroopasta tulevaa tuontia.
Vaula Aunola
