Vuoden 2025 alussa Helsingin Satama on saavuttanut hiilineutraaliustavoitteensa oman toimintansa osalta. Satama asetti jo vuonna 2019 tavoitteekseen hiilineutraaliuden omassa toiminnassaan. Tavoite kattaa satamayhtiön omat päästöt, mukaan lukien satama-alueen ja rakennusten lämmön ja sähkön kulutuksen, sataman omien autojen ja työkoneiden polttoaineiden käytön sekä liikematkustuksen.

Tavoite saavutettiin suunnitelman mukaan tämän vuoden alusta. Hiilineutraaliusohjelman vertailuvuonna 2015 satamayhtiö tuotti 3463 tonnia hiilidioksidia (t CO2). Vuoden 2024 lopussa nämä päästöt olivat vähentyneet 63 prosenttia.

– Ilmastotyössämme olemme saaneet painettua omat hiilidioksidipäästömme minimiin. Meille se on pitkäjänteisen työn tärkeä välietappi matkalla kohti kestävämpää merenkulkua, mutta eihän työmme siihen pääty. Jatkossa keskitymme entistä enemmän etsimään vähähiilisiä ratkaisuja yhdessä yhteistyökumppaneidemme, asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa.kertoo toimitusjohtaja Ville Haapasaari, Helsingin Sataman tiedotteessa.

Viimeisin suuri muutos oli se, että vuoden 2025 alusta lähtien myös hankittu kaukolämpö on tuotettu uusiutuvalla energialla. Näin Helsingin Satama on toteuttanut kaikki suunnitellut toimet oman toiminnan päästövähennystavoitteensa saavuttamiseksi. Jäljelle jäävät päästöt, 2,6 prosenttia vertailuvuoden päästöistä, hyvitetään vapaaehtoisilla päästökompensaatioilla.

Päästöhyvitykset ovat viimeinen keino

Helsingin Satama noudattaa päästölaskennassaan globaalia Greenhouse Gas (GHG) -standardia.

Energiankäytön vähentämiseksi rakennusten energiatehokkuutta on parannettu, lämmön kierrätystä ja talteenottoa tehostettu sekä siirrytty käyttämään satamakentillä ja kiinteistöissä LED-valaistusta. Lisäksi sataman omaa aurinkoenergian tuotantoa on kasvatettu.

Satama on hankkinut sähkönsä hiilivapaista lähteistä jo vuodesta 2020 lähtien.

Vuoden 2025 alusta Helsingin Sataman käyttämä kaukolämpö on myös uusiutuvasti tuotettua ja Energiaviraston uusiutuvan lämmön alkuperätakuulla varmennettua. Vuonna 2024 Satama hankki kaukolämpöä 8156 MWh, ja kuluvana vuonna tarvittavan energiamäärän uskotaan hieman pienevän.

Edellä mainittujen toimien jälkeen jäljelle jää vielä pieni määrä, 91 t CO2-ekv, satamayhtiön päästöjä.

Vaikka suurin osa yhtiön autokannasta on sähkökäyttöistä, pieni osa yhtiön ajoneuvoista on huoltovarmuussyistä polttomoottorilla käyviä. Samoin käytössä olevat alle 10 työkonetta tuottavat päästöjä. Polttomoottoriautoissa ja -työkoneissa käytetään biopolttoainetta. Myös henkilöstön liikematkoista aiheutuu päästöjä.

Kaikkien jäljelle jäävien päästöjen osalta satama hankkii Carborealin kautta vapaaehtoisia päästöhyvityksiä suomalaisista metsityshankkeista. Täysimääräisen hyvityksen varmistamiseksi satama lisää hyvityksiin ylimääräiset kymmenen prosenttia.

Viime vuosina käsitys hiilineutraaliudesta on kuitenkin tarkentunut, ja päästöhyvitysten käyttöä kyseenalaistetaan osana hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Helsingin Satama pyrkii jatkossa pienentämään kompensaatioiden osuutta ja arvioi jatkuvasti uusia mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä.

Ilmastotyö on yhteistyötä

Satamayhtiön omat päästöt edustavat kuitenkin vain pientä osaa koko satama-alueen toiminnan päästöistä. Hiilineutraaliusohjelman vertailuvuonna ne kattoivat noin neljä prosenttia kokonaispäästöistä.

Sataman ilmastotyön tavoitteet ulottuvatkin sen omasta toiminnan lisäksi koko arvoketjuun, kuten laivaliikenteeseen, työkoneisiin sekä raskaaseen liikenteeseen.

Helsingin Sataman toimintaan kuuluu myös laajaa satamainfran rakentamista, jonka kasvihuonekaasupäästöjä pyritään myös vähentämään aktiivisesti. Rakentamisen päästöt kuuluvat GHG-standardin mukaan sataman arvoketjun päästöihin.

– Tulemme käyttämään meille räätälöityä elinkaarilaskentaa projekteissa entistä laajemmin, jotta pystymme arvioimaan ja minimoimaan paitsi rakentamiseen käytettyjen materiaalien päästöpiikkejä, myös koko niiden elinkaaren aikaisia päästöjä, sanoo Helsingin Sataman vastuullisuus- ja HSEQ-päällikkö Andreas Slotte.

– Teemme myös laajasti kansainvälistä ympäristöyhteistyötä mm. Helsingin ja Tallinnan välisen merireitin eri toimijoiden kanssa. Koko matkaketjun huomioiminen ja yhteistyö ovat tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisia asioita, Slotte lisää.