Maalle heitetyt roskat voivat kulkeutua sade- ja sulamisvesien mukana puroja, jokia ja järviä pitkin lopulta Itämereen, vaikka rannikko olisi satojen kilometrien päässä. Elokuussa 21 paikkakuntaa Kemistä Helsinkiin muistuttaa asiasta kiinnittämällä kaivonkansien ympärille suuria kala-aiheisia tarroja.
Katukaivojen vedet johdetaan yleensä ilman puhdistamista lähimpään vesistöön. Ahven- ja haukitarrat ovat osa Pidä Saaristo Siistinä ry vuosittaista Mahanpuruja muovista -kampanjaa.
”Katukaivo on monelle huomaamaton osa kaupunkiympäristöä. Olemme kenties tottuneet siihen, että joku aina huolehtii näkymättömistä järjestelmistä. Katukaivon kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Sinne heitetty roska ei katoa, vaan se voi kulkeutua suoraan lähimpään vesistöön”, sanoo Pidä Saaristo Siistinä ry toiminnanjohtaja Katja Rytkönen.
Tumpit ja nikotiinipussit ovat yleisiä roskia
Vuonna 2022 tehdyn selvityksen mukaan suurin osa katukaivojen roskista on kuluttajien aiheuttamaa. Erityisesti kaivoihin ja niiden ympärille päätyy tupakantumppeja. Niistä vapautuu ympäristöön mikromuovia ja haitallisia aineita, jotka voivat päätyä vesieliöihin.
”Erityisesti muovit ovat viheliäinen ongelma luonnossa, koska ne eivät häviä, vaan hajoavat yhä pienemmiksi mikromuoveiksi.”
Viime vuosina myös nikotiinipussit ovat nousseet näkyväksi roskaongelmaksi. Kesällä 2025 tehdyn selvityksen mukaan nikotiinipussit olivat Aurajoen kolmanneksi yleisin roska.
”Vaikka nikotiinipussissa ei ole filtteriä niin kuin tumpissa, sekään ei kuulu kadulle tai luontoon. Se on haitallinen roska, joka jää jonkun muun siivottavaksi ja voi päätyä eläinten suihin. Tumpit ja nikotiinipussit kuuluu viedä sekajätteeseen”, Rytkönen sanoo.
Kampanja laajenee Saimaalle
Tänä vuonna kampanja laajenee myös Saimaalle. Saimaan vedet laskevat Vuoksen kautta Laatokkaan eivätkä Itämereen, mutta roskaantumisen mekanismi on sama: maahan heitetty roska voi päätyä vesistöön ja kuormittaa järviluontoa pitkään.
”Roska kuuluu roskikseen riippumatta siitä, ollaanko Helsingin keskustassa vai Saimaan rannalla”, Rytkönen sanoo.
Suomen ASH keväällä 2026 toteuttaman kyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaisista kannattaa sakkoja tupakantumppien, nikotiinipussien ja nuuskapussien heittämisestä ympäristöön.
Rytkösen mukaan sakot eivät kuitenkaan yksin ratkaise roskaantumisongelmaa. Niiden rinnalle tarvitaan näkyvää viestintää siellä, missä roskaamista tapahtuu.
”Kaivonkansitarrat tulevat kirjaimellisesti ihmisten jalkojen alle. Ne muistuttavat oikealla hetkellä siitä, mihin roska seuraavaksi päätyy”, Rytkönen sanoo.
