Yhden konttialuksen lasketaan tuottavan 3 500 dieselauton verran hiilidioksidipäästöjä. Ja vaikka noin 90 prosenttia kansainvälisestä kaupasta kulkee köleillä, on merenkulku pidetty erossa Pariisin ilmastosopimuksen kaltaisista päästörajoituksista.
Vuonna 1997 tehdyssä Kioton protokollassa vastuu merenkulun polttoaineiden puhtauden valvonnasta jätetiin YK:n alaiselle IMO:lle. Viime mainittu on ajanut uusia päästörajoituksia, joilla tähdätään hiukkaspäästöjen puolittamiseen vuoteen 2050 mennessä.
Eräille matalalla sijaitseville Tyynenmeren valtioille tämäkin tavoite saattaa tulla liian myöhään, jos merenpinnat nousevat ilmaston lämpenemisen tahtiin, BBC kirjoittaa.
IMO:n ympäristövaliokunta kuulee Lontoossa jäsenmaiden ehdotuksia, joissa päästöjä suitsitaan jopa 70-100 prosentin välillä vuoteen 2050 asetettujen aikaraamien puitteissa.
Näillä näkymin uusia määräyksiä vastustavat ainakin Panaman ja Brasilian kaltaiset maat, jotka väittävät tiukentuvien säädösten hidastavan niiden kansantalouksien kehittymistä.
Yhä isompia aluksia rakenteilla
YK:n ilmastosopimuksen entinen pääneuvottelija ja Pariisin sopimuksen arkkitehtina toiminut Christiana Figueressanoo, että eräät maat ovat jo nyt ryhtyneet päästöjä hillitseviin toimiin.
– Kuulimme viime viikolla, että Etelä-Korea aikoo tilata 200 uutta alusta, jotka ovat 30 prosenttia isompia ja samoin 30 prosenttia energiatehokkaampia kuin vanhat, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että nykyään suurimmat konttialukset kuljettavat hieman yli 20 000 teun verran kontteja.
Neiti Figueres huomauttaa BBC:lle, että kaikki maat eivät kykene yhtä suuriin investointeihin ja aluskannan ripeään modernisointiin. Hänen mielestään rikkaiden maiden pitäisikin perustaa kansainvälinen rahoitusjärjestelmä avittamaan köyhiä maita puhtaamman tonniston luomiseksi.
