Tohtoriopiskelijani Riina Otsason väitteli juuri ennen juhannusta laivojen hiilipäästöjen vähentämisestä Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Hänen tapaustutkimuksensa Environmental and Techno-Economic Assessment of Decarbonization Pathways for Ships Below 5,000 GT kohteena olivat kaupunki- ja saaristovesiliikenteen yhteysalukset sekä muut pienemmät alukset, joita kokonsa vuoksi Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tai Euroopan unionin kasvihuonekaasumääräykset (ks. Pikaopas merenkulun kasvihuonekaasupäästömääräyksiin) eivät koske. Tutkimuksessa käsiteltiin kaupunkivesiliikennettä, saariston yhteysaluksia, luotsiveneitä ja jopa patosiipialusratkaisuja. (ks. Lentävätkö tulevaisuuden laivat?).
Paikalliset tavoitteet voivat olla tiukempia
Vastaväittäjät kysyivät, miksi Otsason tutki juuri tällaisia aluksia, vaikka ne ovat kooltaan pieniä eivätkä siksi ole tiukkenevien kansainvälisten ympäristölakien ja -määräysten alla.
Miksi ympäri maailmaa, mutta erityisesti pohjoisessa Euroopassa, pienemmät alukset ovat jo nyt huomattavien muutosten kourissa kohti vähäisempiä päästöjä riippumatta kansainvälisistä määräyksistä?
Jo nyt alueelliset määräykset ohjaavat pienempiä aluksia kohti vähäpäästöisyyttä. Kaupungeilla, kunnilla ja valtioilla on omia tavoitteitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Kun kunnat ja yksittäiset valtiot eivät joudu käymään erittäin raskaita kansainvälisiä neuvotteluja omien aluevesiensä päästövähennystavoitteista, niiden tavoitteet ovatkin usein jo tiukempia ja siirtymäajat lyhyempiä kuin kansainvälisessä merenkulussa. Pienempien alusten päästövähennyksillä on siis oma roolinsa näiden alueellisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Kun esimerkiksi EU:n päästökauppa ei koske kaupunkien tai saarten yhteysaluksia, suuri osa uusista kaupunki- ja saaristolautoista Euroopassa rakennetaan jo hybrideiksi tai täyssähköisiksi. Toisaalta ala on uusi, teknologia usein vielä kehitysvaiheessa ja moni saaristo- ja maantielautta on eräänlainen pilotti, jossa esimerkiksi sähkönsyöttö ja lataus on suunniteltava tapauskohtaisesti käyttäen teknologiaa, jota ei ole testattu kaikissa olosuhteissa.
Jokainen vähäpäästöinen alus tarvitsee oman selvityksensä
Tutkimustyön lopputuloksissa todetaan, ettei päästöjen vähentämistä ei voida tarkastella vain yhdestä näkökulmasta, vaan on huomioitava koko järjestelmä (markkinat, infrastruktuuri, määräykset), laivan operatiivinen toiminta (nopeus, reitti, aikataulu, ylläpito, IT-järjestelmät) sekä laivan tekniikka (runko, propulsio, koneisto, polttoaineet ja energiajärjestelmä). Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat laivan päästöihin, talouteen ja operatiiviseen tehokkuuteen. Käytännössä jokainen vähäpäästöinen alus vaatii omat selvityksensä, eikä toimenpiteitä voi kopioida sellaisenaan.
Ympäristönäkökulma on osa strategista suunnittelua
Usein näkee keskustelua, jossa pohditaan laivojen päästöjä vain yhdestä edellä mainituista näkökulmista, esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden kautta. Varustamot ja satamat ovat hämmennyksissään, kun laskelmat antavat niin erilaisia tuloksia eri laivoille ja erilaisissa olosuhteissa. Tämän vuoksi ympäristönäkökulmaa ei voi erottaa varustamoiden strategisesta pohdinnasta. Samalla kun seurataan markkinatilannetta ja regulaatiota, suunnitellaan aikatauluja ja nopeuksia tai rakennetaan uusia IT-järjestelmiä, on tarkasteltava myös varsinaisen toiminnan päästötaseita.
Lisää tutkimusryhmän tuloksia
Riina Otsason työ oli viisi vuotta toimineen tutkimusryhmämme toinen väitöskirja laivojen hiilipäästöjen vähentämisestä. Puoli vuotta sitten ryhmämme ensimmäinen väitöskirja, Andres Laasman työ, keskittyi yksinomaan Saarenmaan lauttaliikenteeseen.. Seuraavat neljä väitöskirjaa keskittyvät sitten satamatoimintaan eri näkökulmista: kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan, digitalisaatioon, lannoitteiden lastauksen ja likavesien rehevöittävään vaikutukseen sekä viimeinen väitöskirja satamien strategiseen kestävyyteen eli resilienssiin.
Työt valmistunevat seuraavan vuoden tai kahden aikana, vaikka tarkkoja aikatauluja on vielä vaikea arvioida. Mutta kiinnostuneet lukijat löytävät tuloksia kuitenkin jo julkisista ja vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista. Kerron tärkeimmistä löydöksistä tiivistetysti myös blogeissani väitöskirjojen valmistuttua.
Pysy kanavalla!
Ulla Tapaninen
Ulla Tapaninen
Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori.
Ulla Tapanisen blogipalsta.
