Suomi kannatti IMO:n (International Maritime Organization) meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) istunnossa muiden EU-jäsenvaltioiden tavoin vuoteen 2050 asetetun maailmanlaajuisen päästövähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot työskentelivät strategian päivityksestä neuvoteltaessa ilmastokriisin ja tuoreimpien tilastotietojen edellyttämällä tavalla. Maat vaativat kasvihuonekaasustrategiaan muun muassa välitavoitteita vuosille 2030 ja 2040.
Strategian päivitystä saatiin viikon neuvotteluiden aikana edistettyä hyvin vähän. Valtiot pääsivät sopuun lähinnä siitä, että jo päätetyt lyhyen aikavälin päästövähennystoimet kirjataan kasvihuonekaasustrategiaan. Strategian tärkeimpien osien eli vision, ilmastotavoitteiden kunnianhimon tason sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin keinovalikoiman päivitys lykkääntyy vuoden 2023 kokouksiin.
Keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennyskeinoihin liittyvää keskustelua ei istunnossa juuri ehditty käymään. Suomi kannattaa EU-jäsenvaltioiden esittämää maailmanlaajuisen polttoainestandardin ja taloudellisen ohjauskeinon yhdistelmää. Suomi pitää tärkeänä, että tästä maailmanlaajuisesta päästövähennyskeinosta sovitaan pian.
Rikkipesureiden pesuvesien päästösääntely ei edennyt
Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot kannattivat istunnossa sitä, että rikkipesureiden pesuvesien purku mereen kielletään IMO:ssa määritellyillä, näiden päästöjen vaikutuksille herkillä merialueilla, kuten Itämerellä. Päästösääntely ei edennyt, vaan se siirrettiin käsiteltäväksi vasta vuonna 2024.
Välimerestä rikin oksidien rajoitusalue
Istunnossa hyväksyttiin koko Välimeren julistaminen rikin oksidien rajoitusalueeksi (Emission Control Area for Sulphur Oxides and Particulate Matter, SECA). Tämä on usean vuoden ponnistusten tulos etenkin EU-jäsenvaltioilta. Rajoitusalue tulee voimaan 1.5.2025. Tähän mennessä Välimerellä kulkevien alusten on siirryttävä käyttämään vähemmän rikkiä sisältäviä polttoaineita tai vaihtoehtoisesti käyttämään esimerkiksi rikkipesureita. Esityksen tekivät kaikki Välimeren rantavaltiot ja rikkidirektiiviin perustuvan EU:n yksinomaisen toimivallan vuoksi sitä tukivat myös kaikki EU:n jäsenvaltiot. Jotta rajoitusalue koskee kaikkien rantavaltioiden aluevesiä, tulee kaikkien rantavaltioiden ratifioida MARPOL-yleissopimuksen ilmansuojeluliite.
Itämeri on ollut rikin oksidien rajoitusalue vuodesta 2015 lähtien. Välimeren rajoitusalueen valmistelun aikana Suomi on jakanut hyviä kokemuksia Itämeren sääntelystä. Lisäksi Ilmatieteen laitos on ollut tekemässä esityksen päästö- ja vaikutustenarviointeja. Välimeren julistaminen rikin oksidienrajoitusalueeksi edistää tasaveroisia toimintaedellytyksiä merenkululle eurooppalaisilla aluevesillä.
Luoteisen Välimeren pikkuvalaita suojellaan
Ranska, Italia, Monaco ja Espanja ehdottivat istunnossa, että luoteinen Välimeri osoitetaan erityisen herkäksi merialueeksi (Particularly Sensitive Sea Area, PSSA) muun muassa pikkuvalaiden suojelemiseksi. Ehdotus sai kannatusta ja alueen perustaminen hyväksyttiin alustavasti.
Mitä seuraavaksi?
Neuvottelut keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennyskeinoista sekä IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivittämisestä jatkuvat kasvihuonekaasutyöryhmän kokouksissa maalis- ja kesäkuussa sekä meriympäristön suojelukomitean istunnossa heinäkuussa 2023.
Teksti: LVM