Laiva-alan insinöörien yhdistys LARADI ry. järjesti perinteisen kaksipäiväisen Syyspäivänsä Helsingissä 1 – 2. lokakuuta. Tapahtuma toteutettiin Katajanokan Kasinon tiloissa Helsingissä. Osallistujia oli tällä kertaa yli 70. Tilaisuudessa kuultiin 15 esitelmää, joissa käsiteltiin laajasti Suomen meriteollisuuden yleistä tänään varsin positiivista tilannetta, kehitystä ja näkymiä sekä teknologian eri osa-alueiden saavutuksia ja haasteita. Navigator oli läsnä läpi koko tilaisuuden.
Jo melko vakiintuneeksi muodostuneen käytännön mukaisesti tilaisuuden suunnittelussa olivat vankasti mukana Laivakoneistoklubin resurssit. Laivakoneistoklubi on epämuodollinen yhteisö, jolla itsellään ei ole mahdollisuutta ”kaupallisten” tilaisuuksien järjestämiseen, mutta jolla on luontevasti täydentävä rooli LARADIn tapahtumissa. Tapahtuman puheenjohtajuus olikin jaettu LARADIn hallituksen puheenjohtajan Tatu Laurilan ja Koneistoklubin vetäjän Mia Elgin kesken.
Avauspuheenvuoron pitäjäksi oli kutsuttu Elomatic Oy:n hallituksen puheenjohtaja Patrik Rautaheimo, joka käsitteli ylätason katsauksessaan alan kehitystä ja näkymiä niin globaalilla kuin kansallisellakin tasolla. Yllättävää ei tietenkään ollut, että turvallisuus ja vihreä siirtymä tulivat voimakkaasti esiin. Yhteenvetona Rautaheimo totesi neljä alan tulevaisuuden kannalta keskeistä asiaa: muutokset ovat mahdollisuus, Suomen meriteollisuuden tuotteiden melko erikoinen nykytilanne, kilpailukyvyn samoin kuin tuottavuuden tärkeyden merkitys.
Telakoiden puolelta kuultiin Raumalta katsaus viranomaismarkkinoiden tilanteeseen ja kehitysnäkymiin, kanadalaisen Davien Suomen telakoiden (Helsinki ja Pori) uusiutumassa olevista tuotantoprosesseista ja Meyer Turun osalta risteilylaivojen yleisten tilojen rakennusprosessista. Kaikki kolme varsin keskeisiä osa-alueita Suomen telakoiden tulevien vuosien toiminnan kannalta.
Kestävällä kehityksellä ja ympäristökysymyksillä on tänä päivänä väistämätön ja luonteva osa teknologiapainotteisten alojen ohjelmissa. Tilaisuudessa kuultiin liikenne- ja viestintäministeriön perin asiantunteva ja positiivisesti kriittinen esitys regulaation kehityksestä ja tulevien muutosten edellytyksistä sekä muutosprosessin haasteista. Sähköistyvän merenkulun haasteet ja mahdollisuudet käytiin läpi tämän erikoisalan merkittävän toimijan Corvus Energyn puheenvuorossa. Ympäristökysymyssektoriin on syytä lukea myös Suomeen ABB:n edustajan antaman katsaus ydinvoiman tulevan käytön vaikutuksista laivan suunnitteluun ja luokitukseen – mitä suurimmassa määrin haastava kokonaisuus.
Risteilylaivojen merkitys Suomen meriteollisuudelle on varsin painava, kuten hyvin tiedostetaan. Kysymyshän ei ole vain Meyer Turun telakan tuotannosta vaan varsin laajasti suomalaisten alihankkijoiden/systeemi- ja laitetoimittajien roolista muissa Euroopan maissa rakennettaviin laivoihin.
Foreshipin edustaja esitti varsin avoimesti risteilylaivojen suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä sekä uusia haasteita ja mahdollisuuksia ja ruoti myös tehtyjä virheitä. Risteilyvarustamo MSC:n edustaja kuvasi huomattavan strukturoidusti varustamon suunnitelmia ja linjavalintoja. Niin kuin hyvin tiedetään, MSC on tänään yksi maailman risteilytoiminnan neljästä suuresta pelurista ja näyttää kasvavan jopa kilpailijoitaan nopeammin. Kuten on julkisuudessa kerrottu MSC tuntuu olevan menossa seuraavan uuden tyypin osalta Meyerin Saksan telakalle, joten jatkoa Suomessa ei tulisi jo vuonna 1990 aloitetulle yhteistoiminnalle, kun Suomessa modernisoitiin SS Monterey Turun telakalla ja myytiin varsin nopeasti toimituksen jälkeen MSC:lle, kun modernisoinnin alkuperäinen tilaaja ajautui vaikeuksiin. MSC:lle hanke tuolloin merkitsi uutta alkua risteilytoiminnassa.
Pirteä uusi elementti tilaisuudessa olivat kolme esitystä, mitkä liittyivät laivakorjaustoimintaan. Tämä on meriteollisuuden alasektori, jota varsin vähän on käsitelty alan tilaisuuksissa. Turun korjaustelakan edustaja antoi erittäin asiantuntevat ja erityisesti tapauskohtaisiin kokemuksiin pohjautuvat mutta rakentavat terveiset asiakaskunnalle ja erityisesti kysymyksiin, joita uudisrakennustelakoille on syytä huomioida, jotta vältytään suurilta epäonnistumisilta. Wärtsilän edustaja käsitteli laajasti jälkiasennuksia ja muutostöiden tarvetta laajoissa korjauskohteista.
Itsestään selvää lienee tänään, että tilaisuudessa paneuduttiin myös digitaalisuuteen ja AI:n mahdollisuuksiin sekä haasteisiin. Deltamarinin esitys keskittyi näihin kysymyksiin laivasuunnittelussa. Satakunnnan Ammattikorkeakoulun edustaja taas käsitteli AI – sektoria tuotannon ja tuotannonseurannan apuna.
Kaikkien yllämainittujen esitysten lisäksi kuultiin katsaus meritekniikan tutkimushankkeista Virossa, jossa on 35 vuotta tapahtuneen yhteiskunnan radikaalin muutoksen seurauksena lähdetty varsin ripeästi kehittämään myös merialaa. Koulutuksessa Viro on joiltakin osiltaan tukeutunut Suomesta saatavilla oleviin resursseihin. Laajenevalle yhteistoiminnalle lahden yli on varmaankin tulevaisuudessa luonteva tarve ja hyvät edellytykset.
Ensimmäisen tapahtumapäivän kruunasi osallistujien yhteinen illallinen Ravintola Sipulissa.
LARADIlla, joka on perustettu vuonna 1971, on tänään yli 300 henkilöjäsentä ja 43 kannatusjäsentä (yritysjäsentä). Jäsenkanta näyttää edelleen kasvavan. Alun perin henkilöjäsenyyys oli rajoitettu laiva-alan insinööritutkinnon suorittaneisiin, mutta seurauksena opiskelusektorilla tapahtuneista muutoksista opiskelualaan liittynyt rajoitus on poistettu ja sen tilalla on koulutustason lisäksi vaatimus toiminnasta laiva-alalla.
Teksti: Eero Mäkinen
Kuvat: LARADI
