Suomen Varustamot ry:n, Suomen Satamaliitto ry:n, Satamaoperaattorit ry:n, Meriteollisuus ry:n yhdessä Helsingin kaupungin kanssa järjestämä seminaari keräsi Messukeskukseen noin 250 henkeä kuulemaan alan tilannepäivitystä, tulevaisuuden haasteiden kartoitusta seka miettimään niihin ratkaisuja.
Paikalle oli saapunut kuulijoita niin elinkeinoelämän, virkamieskunnan, tutkijoiden, opiskelijoiden kuin startup -yritysten piiristä.
Tapahtuma oli kuitenkin käynnistynyt jo edellispäivänä kutsuvieraiden miehittämällä ajatushautomolla eli think tank –sessiolla.
– Keskustelu oli avointa ja eteenpäin katsovaa, ja erityisesti sektorirajat ylittävä yhteinen keskustelu sai osallistujilta kiitosta, Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala kertoo.
Yksituumaisesti yhtä mieltä
Think tankin antia esiteltiin seminaariyleisölle tiistaina. Yhteenvedossa panelistit eli johtaja Magda Kopczynska EU-komissiosta, pääsihteeri Martin Dorsman ECSA:sta, toimitusjohtaja Jens Meier Hampurin satamasta sekä Wärtsilän toimitusjohtaja Jaakko Eskola kertoivat think tankin tahtotilan olleen selvän: kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että asioiden täytyy muuttua – ja vieläpä kohtalaisen nopeasti.
Mutta millä keinoilla muutosta saataisiin aikaiseksi, siitä oli eriäviä näkemyksiä.
– Alalle tarvitaan uusia, nuoria tulijoita, jotka ajattelevat asioita aivan uudelta kantilta, Eskola sanoi.
Meier oli samaa mieltä, mutta hän korosti toisaalta kokeilujen merkitystä.
– Meidän pitäisi kokeilla rohkeammin ja uskaltaa myös epäonnistua niissä nopeammin kuin nyt. Tässä amerikkalaiset ovat meitä edellä.
Dorsman peräänkuulutti EU:n roolia alan innovaatioiden stimuloijana. Hän katsoi, että investointeihin olisi tarpeellista saada enemmän tukea julkiselta sektorilta.
Kopczynska muistutti EU-vaalien lähestymisestä ja siitä, että vajaan vuoden kuluttua unionilla on sekä uusi parlamentti että komissio, joiden vastuulla ovat tulevien vuosien rahoitusratkaisut. Hän tähdensi myös sitä, että paljon on merialan omissa käsissä.
– Minusta asioissa keskitytään monesti liiaksi negatiivisiin puoliin – mistähän sekin oikein kumpuaa? Kannattaisi pikemminkin ajatella niin, että meillä Euroopassa on osaamista ja tietoa hanskata nämä asiat. Siten meriklusterilla itsellään on ratkaisun avaimet käsissään.
– Logistiikka-alan toiminnan optimointi on seuraavan komission isoja haasteita, sillä ympäristö muuttuu nopeasti. Tässä nousee esille paitsi rahoitus, myös sääntely. Täytyy ensin kartoittaa, mitä tarvitaan, ja sen jalkeen luoda yhteiseurooppalainen ratkaisu, Kopczynska totesi.
Think tankin työstä nousi myös ehdotuksia konkreettisiksi edistysaskeliksi.
– Yksi tarpeellinen uudistus olisi avata eri sektoreilta kerättyjä tietoja kaikkien käyttöön. Nykyisellään eri sektorien keräämä data jää liian vähälle käytölle eikä sitä jaeta tarpeeksi yritysten tai organisaatioiden välillä, Eskola huomautti.
– Tässä voitaisiin ottaa mallia vaikka ilmailun puolelta, jossa tietojen jako ja vaihto toimivat erittäin tehokkaasti. Tämä ongelma olisi aika helppoa ratkaista, Meier kommentoi.
– Lisäksi meidän pitää laajentaa keskustelun piiriä alan ulkopuolelle ja ottaa siihen mukaan olennaisesti ekosysteemiimme kuuluvia muita tahoja, Eskola jatkoi.
Välähdyksiä tulevasta
Iltapäivän mittaan yleisölle esiteltiin myös viimeisimpiä alan edistysaskelia kotimaisten ja eurooppalaisten yritysten ja yhteisöjen toimesta. Suurimmat aplodit keräsi ansaitusti Finferriesin ja Rolls-Roycen edellispäivänä tekemän, maailman ensimmäisen autonomisesti ohjatun lauttamatkan ja siihen liittyneen SVAN-projektin esitys.
Historiallisessa ensimatkassa yhdistyivat lautan autonominen eteneminen väylällä tietokoneen ohjauksessa sekä maan kamaralla olleen kapteenin suorittama etäohjaus.
Erinomaisesti onnistuneesta ensimatkasta huolimatta Rolls-Roycen Iiro Lindborg ja Oskar Levander ennakoivat autonomisten alusten ja etäohjauksen yleistyvän kansainvälisillä vesillä vasta ensi vuosikymmenen puolivalin jälkeen.
– Arvioimme, että IMO antaa automaattista ohjausta koskevat ohjeensa vasta vuoden 2025 tietämillä. Mutta toisaalta meidän projektimme onnistuminen ja konkreettinen esitys sen toiminnasta pistävät hieman painetta sinnepäin, joten ehkä saadaan asioita etenemään, he totesivat.
Myös Maritime Accelerator 2018 –hankkeessa haettiin uusia ideoita meriklusterin eri haasteiden ratkaisemiseksi. Turku Business Regionin ja Avanto Venturesin startup -yhtiöille järjestämän yhteistyöverkoston kolme parasta ideaa esiteltiin päivän päätteeksi.
Niistä yhdessä Wärtsilän kanssa kehitetty lämpökuvantamisen malli on vasta etenemässä käytännön testausvaiheeseen, kun taas Meyer Turku käyttää jo Delta Cygna Labsin valvonta- ja seurantajärjestelmä POINTRia. Vital Vio puolestaan on tuomassa antibakteeristen valojensa sovellusta risteilyaluksille ja niitä on testattu Royal Caribbean Cruisesin Harmony -aluksella.
Kiitosta osallistujilta
Järjestäjät olivat tyytyväisiä tapahtumasta tuoreeltaan saadusta palautteesta.
– Konferenssi onnistui hyvin ja puheenvuorot avasivat meriklusterin tulevaisuuden haasteita hienosti, ja oli upeaa taas nähdä, miten hienosti Suomi on edelläkävijä merenkulun ymparistöinnovaatioiden, digitalisaation ja automaation saralla, Tuurnala sanoo.
– Olemme ilmeisesti onnistuneet luomaan tunnelman, jonka varaan yhteistyötä, vuorovaikutusta ja näkemysten jakoa on ollut mahdollista rakentaa, Suomen Satamien toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä kertoo.
Hänen mukaansa tapahtumalle kaavaillaan jatkoa ensi vuonna.
Lue myös: Mäkilän blogikirjoitus – Tarvitaan reilut pelisäännöt satamien infrastruktuuri-investoinneille
Teksti: Nina Broström, kuvat: Antero Aaltonen
