Merikonferenssiin osallistui 193 maata ja 60 niistä oli lähettänyt valtionjohtoa edustamaan maataan. Niiden lisäksi paikalla oli kansainvälisiä järjestöjä, viranomaisia, kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä yksityisiä yrityksiä.
Päätavoitteeksi oli asetettu SDG14:sta toteuttaminen, eli merten suojelu ja kestävän kehityksen mukainen hyödyntäminen. Asialistalla oli esimerkiksi mertensuojelun kunnianhimoisen toteutuksen lisääminen, rahoitus sinisen talouden kehittämiseen sekä tieteellisen tiedon saaminen päätöksenteon tueksi. YK:n virallisten istuntojen lisäksi ”The Whale”- näyttelytilassa ja ympäröivällä alueella järjestettiin satoja sivutapahtumia.
Suomi keskittyi konferenssissa Ocean Pact -meripakettiin.
Suomea konferenssissa edusti ympäristöministeri Sari Multala ja häntä avusti neljän hengen virkamiesryhmä, jossa oli edustajia Ympäristöministeriöstä, Ulkoministeriöstä sekä Valtioneuvoston kansliasta ympäristöneuvos Jussi Soramäki.
– Meille tärkeää oli EU:n Ocean Pact, ”meripaketti”, strategia, jonka kautta tuetaan mertensuojelua ja sinistä taloutta Euroopassa. Se saikin konferenssissa positiivisen vastaanoton, Soramäki kertoo Nizzan kuulumisia.
Suomi järjesti Nizzassa myös sivutapahtuman nimellä “Bridging Borders, Protecting Oceans: Transboundary Cooperation from Source to Sea”. Sivutapahtumassa haluttiin tuoda esille, kuinka rajoja ylittävällä yhteistyöllä on mahdollista edistää SDG 6, 14 ja 15 toteutumista. Ympäristöministeriö järjesti ohjelman yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tärkeitä yhteiskumppaneita olivat Viro, Namibia, Panama, Slovenia ja Ruotsi.
Valtamerien suojelusopimus ratifioidaan syksyllä
BBNJ sen sijaan ei saanut valitettavasti tarpeeksi ratifiointeja, mutta se on tarkoitus tulla voimaan syksyllä New Yorkissa. Sen avulla suojellaan merialueita, jotka eivät kuulu kenellekään, eli suurinta osaa maapallomme vesistä. Jotta sopimus tulisi voimaan, mukaan täytyy saada 60 maata. Konferenssin aikana luku nousi 49 maahan, ja työ jatkuu yhä. Muutamat suuret valtiot ilmaisivat kantansa jättäytymällä sopimuksen ulkopuolelle, kuten Venäjä ja USA.
Jälkimmäinen suunnittelee merialueillaan syvän meren kaivauksia, eli arvokkaiden mineraalien keräystä meren pohjasta. Näitä kaivauksia kritisoitiinkin vahvasti konferenssin aikana, sillä niiden seuraukset eivät ole tiedossa ja ne saattavat olla arvaamattomia meriluonnolle. Toisaalta kansainvälisten sopimusten voimaantulo voi kestää jopa vuosia, ja Nizzassa 18 maata liittyi sopimukseen vajaan viikon aikana. Se antaa toivoa tulevasta.
Suomen työlistalla sinistä taloutta ja meriin kohdistuvaa lainsäädäntöä.
Jussi Soramäki tekee työkseen ”kaikkea, joka liittyy suolaveteen”. Hänen alueitaan ovat merellinen turvallisuus, telakat, meriliikenne ja mertensuojelu. Tänä kesänä hän kertoo valmistelevansa Suomen kantaa Ocean Pact- meripakettiin. Siinä on myös ehdotettu uutta meriin kohdistuva lainsäädäntöä, Ocean Actia.
– Tärkeintä on saada aikaan yhtenäinen esitys, jossa eri politiikkojen kannat tukevat toisiaan”, ympäristöneuvos muistuttaa. Komissio laatii Ocean Act -ehdotuksen näillä näkymin kahden vuoden kuluttua. Myös sinisen talouden merkitys on Suomelle hyvin tärkeää. Meriteollisuus vetää meillä hyvin, ja esimerkiksi merenkulussa päästöttömät alukset ovat yhä tärkeämmässä roolissa, Soramäki kuvailee tulevaa.
YK:n konferenssissa oli kyse ennen kaikkea tiedon vaihdosta ja hengennostatuksesta, näkyvyyden saamisesta merten suojelulle. Osallistujia olikin kymmeniä tuhansia, mikä näkyi myös Nizzan katukuvassa esimerkiksi sankoin poliisijoukoin. Tunnelma kaupungissa oli kuitenkin iloinen ja sopusointuinen. Maailmanpolitiikka ei ole viime aikoina suosinut ympäristösuojelua, joten konferenssin merkitys oli sitä suurempi. Yhä valtiot ympäri maailman haluavat kerääntyä yhteen suojelemaan meriä.
Teksti ja kuvat Katja Vaulio
