Meneillään oli Suomen uuden laivaston ensimmäisten alusten rakentaminen. Tarjouksia olivat antaneet sekä kotimaiset että ulkomaiset toimijat.

Lehden avausartikkelissa insinööri Henrik Schwartzberg puolustaa kotimaisen laivanrakennuksen kansantaloudellista ja sotilaallista merkitystä. Hän korostaa, että laivaston rakentaminen ulkomailla köyhdyttäisi maata ja heikentäisi kotimaista teollista osaamista.

Lehdessä esitellään laajasti muun muassa Turun, Helsingin, Vaasan, Rauman, Viipurin ja Porin telakoita, moottoriteollisuutta sekä merenkulun teknisiä innovaatioita.

Julkaisussa on myös oman aikansa lehdeksi poikkeuksellisen paljon kuvia.

Linkki kannattaa laittaa talteen lomalukemiseksi.

Kotimainen laivanrakennus ja sen merkitys maallemme.

Kirjoittanut Insinööri HENRIK SCHWARTZBERG.

Suomi pitkine merenrannikkoineen ja tuhansine sisäjärvineen, on yhteytensä ylläpitämiseksi sekä ulkomaiden kanssa että eri seutujen välillä kotimaassa ollut pakoitettu turvautumaan laivaliikenteeseen. Laivanrakennuksen luulisi sen vuoksi olevan maallemme aivan elimellisen ja luonnostaan lankeavan teollisuuden haaran. Näinhän asia aikaisemmin olikin, jolloin laivat rakennettiin kotimaassa kasvaneista hongista ja tuulessa lepattavat purjeet kuljettivat Suomessa rakennettuja laivoja valtamerillä. Mutta ajat ovat muuttuneet ja puusta rakennettujen laivojen on täytynyt väistyä rautaisten jättiläisten tieltä. Kun nykyään puhutaan laivanrakennuksesta, tarkoitetaan aina rautaisten laivojen rakentamista.

***

Laiva on ikäänkuin oma eristetty maailmansa, jonka täytyy sisältää kaikki ne mukavuudet, joihin nykyaikainen hemmoteltu matkustaja on kotonaan tottunut. Tämän vuoksi antaakin laivanrakennus välillisesti tahi välittömästi työtä melkein kaikille teollisuuden haaroille ja ammattilaisille, jotka yhteiskunnassamme asuvat: metalliteollisuudelle, puunjalostusteollisuudelle, köydenpunojille, verhoilijoille, maalareille j.n.e. sekä suurelle joukolle sekatyöläisiä, joita ammattimiesten apuna tarvitaan kuljettamaan rakennettavaan laivaan tehtaissa valmistettuja laivanosia ja rakennustarpeita. Laivanrakennus antaa työtä suhteellisesti suurelle työläisjoukolle johtuen siitä, että laivanrakennuksessa on paljon sellaista työtä, jota ei voida tehdä koneilla, vaan on tehtävä käsin. Tässäpä juuri onkin laivanrakennuksen suuri kansantaloudellinen merkitys. Vielä kuluttaa laivanrakennus suuret määrät raaka-ainetta, etenkin rautalevyjä, joita toistaiseksi ei valmisteta maassamme. Laivanrakennuksen mahdollisuuksia kotimaassamme arvosteltaessa on pääasiallisen raaka-aineen ulkomaalainen alkuperä vakavasti huomioon otettava.

***

Mutta toiselta puolen voimme osoittaa erään toisenkin maan, jossa ei myöskään ole kotimaista raaka-ainetta ja jossa siitä huolimatta laivanrakennus on sangen korkealla kannalla. Tarkoitan Tanskaa, jonka eduksi on kyllä myönnettävä, että se on rautaa valmistavien maiden välittömässä läheisyydessä. Älkäämme kuitenkaan unohtako kotimaamme mahdollisuuksia arvosteltaessa, että raaka-aine tuodaan maahamme halvoilla merirahdeilla ja että palkkataso alhaisvaluuttaisen rahamme vuoksi on matalampi kuin Tanskassa. Luulisin, että palkkatasojen ero hyvinkin korvaa raaka-aineiden rahdin eron, ja että maassamme aivan yhtä hyvällä menestyksellä kuin Tanskassa voitaisiin harjoittaa laivanrakennusta, jos vaan tulliolot ja muut edellytykset olisivat samat.

***

Pitkät, luotoiset rannikkomme aiheuttavat vuosittain joukon haaksirikkoja, joiden aikaansaamista vaurioista ainakin osa täytyy korjata Suomessa. Sen vuoksi maassamme täytyy olla ja onkin telakoita, jotka kykenevät korjaamaan suurempiakin aluksia. Kysyn, mitä alaan kuuluvaa työtä annamme tällaisen telakan miehistölle, kun haaksirikkoinen laiva on korjattu ja toisesta ei ole tietoa. Jollei ole uutisrakennusta, johon miehet siirtäisi, ei ole muuta neuvoa kuin sanoa huomattava osa heistä irti, ja kun työtä taas on ilmaantunut, haalia uudet miehet kokoon. Kunnollisia, väliaikaisia työläisiä on vaikea saada, ja heille on maksettava korkeampi palkka kuin vakinaisille miehille, vaikka ovatkin työteholtaan heikompia. Seuraus tästä on, että korjaukset maassamme tulevat yleensä niin kalliiksi, että kaikki laivat, jotka suinkin uskaltavat, purjehtivat muihin maihin, joissa kustannukset tulevat halvemmiksi meidän telakkaimme kärsiessä kroonillista työn puutetta. Korjauksien ja uutisrakennuksien pitäisi kulkea käsikädessä, jolloin ne kohottaisivat toistensa kannattavaisuutta. Mainittu asiain tila vallitseekin sisävesi- ja muutamilla pienemmillä rannikko-telakoillamme, sillä sisävesi- ja pienemmät rannikkolaivat rakennetaan poikkeuksetta kotimaassa. Senpävuoksi maassamme onkin muutamia elinvoimaisia telakoita, joka mitä suurimmalla tyydytyksellä todettakoon.

***

Edellämainittuja poikkeuksia lukuunottamatta on laivanrakennuksemme maailmansodan jälkeen ollut vallan lamassa. Tästä alennustilastaan ei se voi noustakaan, elleivät sekä maamme hallitus että yksityiset toiminimet suuremmalla luottamuksella kuin ennen suhtaudu kotimaiseen laivanrakennukseen. Tekisi mieli valittaa, että kotimainen laivanrakennus ei ole maamme hallituksen puolelta saanut osakseen sille kuuluvaa kannatusta. Hallitus on uskonut kotimaisille telakoille pienempiä tehtäviä, mutta poikkeuksetta luovuttanut vaativammat tehtävät ulkomaille, osaksi, koska telakoittemme ei ole katsottu voivan suoriutua niistä kunnialla, osaksi sen vuoksi, että ulkomaalaisten toiminimien tarjoukset ovat olleet halvempia. Mahdotontahan on kotimaisen laivanrakennuksemme kehittyä, jollei sille anneta edes tilaisuutta koetella mihin se kykenisi. Kotimaisille ja ulkomaisille telakoille maksettujen hintojen eroa ei suinkaan ole arvosteltava numeroiden mukaan, jotka tämän eron osoittavat, sillä kotimaiselle telakalle maksetut rahat jäävät kiertämään Suomessa, kohottavat hyvinvointia maassamme, palaavat verojen muodossa valtion kassaan takaisin ja ennen kaikkea jättävät työnsiunauksen kotimaahan. Ulkomaille maksetut rahat sitävastoin köyhdyttävät maatamme. Miten suuri kansantaloudellinen arvo laivanrakennukselle eräissä maissa annetaan, huomataan parhaiten siitä, että näiden maiden hallitukset, jopa toisinaan kunnatkin, joissa laivatelakat sijaitsevat, avustavat suorastaan rahallisesti laivojen vientiä vieraisiin maihin jakamalla laivanrakennuspalkintoja. Suomessa sitävastoin maksetaan tullia laivanrakennusraaka-aineista, vaikka ulkomailla rakennetut laivat tuodaan maahan tullitta. Kumminkin lienee tulliperuutus myönnetty ulkomaille tilattujen laivojen raaka-aineille.

***

Kotimaiset laivanvarustusliikkeet ovat toisinaan antaneet telakoillemme vaativaisempakin tehtäviä, ja mikäli asiaa sivulta katsoen on voinut seurata, ei heidän ole tarvinnut sitä katua. Yleensäkin on laivanrakennus saanut osakseen suuressa määrin liikemiesten, teknikkojen ja suuren yleisönkin mielenkiintoa. Liikemaailma on laivanrakennuksessa hävinnyt miljooneja. Useat telakat ovat siirtyneet kädestä käteen tuottaen omistajilleen suurempia tahi pienempiä tappioita.

***

Päiväjärjestyksessä on nyt juuri Suomen uuden laivaston ensimäisten aluksien rakentaminen. Tarjouksia ovat antaneet sekä kotimaiset että ulkomaiset toiminimet, ja parhaillaan niitä tarkastettanee. Lienee sen vuoksi paikallaan muutama sana kotimaisen laivanrakennuksen hyväksi. Sotalaivojen rakentaminen ei ole maassamme mitään uutta. Crichton A/B Turussa aikoinaan suorastaan eli sotalaivarakennuksilla valmistaen sekä rungot että koneet, ja Helsingissä rakensivat Hietalahden Laivatokka O/Y ja Kone- ja Sillarakennus O/Y venäläis-japanilaisen sodan aikana torpeedoristeilijöitä, joiden koneistot ajan niukkuuden vuoksi tilattiin ulkomailta. Kaikki nämä laivat tulivat hyväksytyiksi, eikä niistä jälkeenpäinkään ole kuulunut mitään pahaa. Laivasto on jokaisen kansan ylpeys ja oman neron luomus. Itsehän parhaiten voimme arvostella millaiset laivat rannikoittemme puolustamiseksi tarvitsemme. Ainoastaan itse rakennamme laivastomme sillä huolella ja antaumuksella, jolla tasavaltamme laivasto on rakennettava.

***

Olen ollut mukana rakentamassa sotalaivoja Ruotsissa, Saksassa ja Amerikan Yhdysvalloissa sekä tutustunut mielialoihin laivastoa kohtaan näissä maissa. Kaikkialla oli huomattavissa sama vakaumus: “Kun rakennamme laivamme itse juuri sellaisiksi, jollaiset meille sopivat, niin ei ole väliä, vaikka vihollisen laivasto on sekä monilukuisempi että tonnistoltaan suurempi. Meidän laivoillamme on taas toisia etuisuuksia, jotka vaikuttavat sen, että kykenemme puolemme pitämään.” Ruotsin laivasto ei ollut maailmansodan aikana tilaisuudessa näyttämään mihin se kykenisi, mutta Skagerakin meritaistelu osoitti, että Saksan laivastolla oli teknillisen etevämmyytensä vuoksi pienemmät laivahäviöt kuin Englannin laivastolla. Olisi vakava kolaus kansallistuntoamme kohtaan ja jyrkkä epäluottamuslause koko suomalaiselle teollisuudelle, jos tasavaltamme laivasto rakennettaisiin ulkomailla.

***

Laivastomme luominen ei ole yksinomaan rahakysymys ja sen vuoksi on kerta kaikkiaan luovuttava vaihtoehdosta laivastomme ulkomailla rakentamisesta ja päätettävä, että ainoastaan kotimaiset telakat voivat tulla kysymykseen. Teknillisesti kehittyneitä voimia, jotka asiantuntijain avustuksella kykenevät sotalaivamme konstruoimaan, löytyy meillä kyllä. Työnjohtajamme ja työläisemme kykenevät myös tämän työn suorittamaan, mutta jo aikaisemmin esitetyistä syistä tulee se maassamme kalliimmaksi kuin ulkomailla. Mutta tämä seikkahan on laadultaan ohimenevä. Kun työnjohtajamme ja työläisemme saavat tilaisuuksia hankkiakseen itselleen enemmän kokemusta, halpenevat tietenkin hankintakustannukset. Suomalainen metallityömies ei ole huonompi ulkomaalaista veljeään, kun sille vain annetaan samat edellytykset kuin jälkimäiselle. Laivanrakennus on metalliteollisuuden kruunu. Älkäämme antako tämän kruunun ruostua ja syöpyä piloille, vaan puhdistakaamme ja kiilloittakaamme sen syöpyneet osat ennenkuin se on liian myöhäistä.