Koronapandemia painoi suomalaisen meriteollisuuden alan yritysten liikevaihdon kuopalle, mutta siitä on toivuttu lähelle pandemiaa edeltävää tasoa.

Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) uuden selvityksen alan näkymät näyttävät nyt positiivisilta: vaikka yritykset arvioivat liikevaihdon kasvun hidastuvan verrattuna viime vuoteen, kannattavuuden arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Vain suurimmilla meriteollisuuden yrityksillä kannattavuuden arvellaan laskevan. Kasvun haasteet ovat melko samoja kuin muilla yrityksillä: työvoiman saatavuus, kustannusten nousu ja esimerkiksi Venäjän sotatoimien vaikutukset hankintaketjuihin.

Tesi teetti laajan meriteollisuusselvityksen osana TEM:n meriteollisuuden kehittämistyöryhmän työtä. Meriteollisuusyritysten kasvun ja kannattavuuden aikasarjat kuvaavat hyvin kokonaistilannetta; telakoiden kriisin vuonna 2012-2013 sekä pandemian vaikutukset näkyvät negatiivisena myynnin kehityksenä. Oikealla näkyvä kasvu- ja kannattavuusoptimismi perustuu Tesin haastatteluihin yitysjohtojen kanssa. Avaa iso kuva

– Meriteollisuusyritysten kasvuhakuisuus ja esimerkiksi panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan myötäilevät melko hyvin muita saman kokoluokan yrityksiä. Erityistä alassa on sen vahva kansainvälisyys: jopa puolet pienistä ja keskisuurista meriteollisuusalan yrityksistä tähtää kohti kansainvälistä kasvua, kehityksestä ja tutkimuksesta vastaava johtaja Henri Hakamo,kommentoi Tesin tiedotteessa.

Alan kansainvälisyys näkyy myös meriteollisuuden yritysten henkilöstössä: ulkomaista työvoimaa käyttää kolmannes kaikista alan yrityksistä.

Turun telakka merkittävin

Meyerin Turun telakan merkitys on suuri, sillä puolet suomalaisista meriteollisuuden yrityksistä tekee suoraa kauppaa sen kanssa.

– Meyer Turku on kotimaiselle meriteollisuudelle merkittävin telakka, ja muut suuret suomalaiset telakat eli Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki, täydentävät sitä, Tesin teollisista sijoituksista ja kasvusijoituksista vastaava johtaja Jussi Hattula toteaa.

Maailman suurin risteilyalus Icon of the Seas irtautui ensimmäistä kertaa Meyer Turun telakan varustelulaiturista lähtiessään merikoematkalle kesäkuussa. Kuva: Mediascope Productions, Meyer

Meriteollisuuden alan yritykset ovat keskittyneet melko vahvasti suurten telakoiden läheisyyteen: 77 prosenttia alan yrityksistä sijaitsee alle sadan kilometrin päässä jostain neljästä suurimmasta telakasta.

63 prosenttia alan yrityksistä käy kauppaa suoraan neljän suurimman telakan kanssa.

– Suurten telakoiden merkitys on pelkästään suoran kaupan perusteella mittava. Lisäksi verkostoon kuuluu monenlaisia alihankintaketjuja ja kumppanuuksia, joten Turun, Rauman, Helsingin ja Uudenkaupungin telakoiden painoarvo on vielä suoraan käytyä kauppaa suurempi, Tesin tutkimusta koonnut analyytikko Klaus Majanen toteaa.

Selvityksen mukaan suurin osa meriteollisuusyrityksistä pyrkii edelleen vahvaan kasvuun. Tässä vertailuna vuosien 2022 ja 2023 ennustetut kasvuluvut suhteessa kannattavuuteen (EBITDA prosentteina). Pallot kuvaavat eri meriteollisuuden segmenttejä ja niiden koot segmentin suhteellista merkitystä. Selvityksen mukaan PKT-yritykset ovat vahvasti riippuvaisia telakoista. Silmiinpistävää on telakoiden nollatulostaso, kun taas erityisesti sisustusalan ja ns. KT-yritykset ovat kannattavimpia. Avaa iso kuva

Selvityksen perusteella meriteollisuuden yritykset arvioivat neljän suuren telakan olevan merkityksellisiä niiden liiketoiminnalle. Yritykset näkevät suuret telakat asiakkaina tärkeiksi, ja yrityksiä, joiden liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu suorasta myynnistä telakoille, löytyy kaikista kokoluokista ja läpi arvoketjun.

Pitempi aikasarja myynnin ja kannattavuuden kehityksestä eri meriteollisuuden segmenteissä osoittaa jagtkuvaa kannattavuutta vaikka myynnissä kehityksessä on ollut muutamia haasteellisia vuosiakin. Kannattavimmat segmentit ovat olleet arkkitehti- ja suunnittelupalvelut sekä huoltotoiminta. Jälkimmäinen selittää, miksi kaikille laitetoimittajille huoltoliiketoiminnan laajentaminen on strateginen kehitystavoite. **Avaa iso kuva**

Tesi omistajana meriteollisuusyrityksissä

Tesi on osaomistajana neljässä suomalaisessa meriteollisuusyrityksessä, muun muassa Tallinkin, Wasalinen ja Puolustusvoimien kanssa yhteistyötä tekevässä Rauman telakassa ja arktiseen merenkulkuun erikoistuneessa Aker Arcticissa. Tesin salkussa on Rauman telakan ja Aker Arcticin lisäksi satamien digitalisaatioratkaisuja kehittävä Seaber.io ja roottoripurjeiden toimittaja Norsepower. Turku Meyerin osalta Tesi on ollut mukana auttamassa Suomen valtion omistusjärjestelyissä.

– Suomalainen ja eurooppalainen laivanrakennus on erityisen kilpailukykyistä silloin, kun rakennetaan edistyksellisiä aluksia, Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta toteaa.

– Haluamme seurata Suomelle merkityksellisten alojen yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia. Meriteollisuudella on Suomessa pitkät perinteet, ja osaamiskeskittymä sen ympärillä on vahva, Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta sanoo.

– Suomalainen ja eurooppalainen laivanrakennus on erityisen kilpailukykyistä silloin, kun rakennetaan edistyksellisiä aluksia. Merenkulku on monien muiden toimialojen ohessa suuren murroksen edessä, ja Suomella on tilaisuus olla kestävän merenkulun edelläkävijä, hän lisää.