Valtio peri liikaa väylämaksuja

Helsingin käräjäoikeus on päättänyt, että Suomen valtio on perinyt laivanvarustajilta liikaa väylämaksuja. Valtio määrättiin maksamaan varustamoille kymmenien miljoonien korvaukset.

Käräjäoikeus päätös koski Finnlinesin ja Viking Linen Suomen valtiota vastaan nostamia väylämaksukanteita. Finnlinesin mukaan 1.1.2006 asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia ja yhtiöltä on veloitettu liikaa väylämaksuja vuosina 2001–2004. Myös Viking Linen kanne koski vuosien 2001–2004 väylämaksuja.

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut valtion palauttamaan Finnlinesille liikaa perittyjä väylämaksuja yhteensä noin 17 miljoonaa euroa.

Viking Linelle valtion on maksettava noin 12,4 miljoonaa euroa sekä oikeudenkäyntikulut ja korkoja.

Meriliikenne ja varustamot

05.03.2015

Merenkulun turvallisuusjohtamisessa on parantamisen varaa

Diplomi-insinööri Maria Hänninen väittelee perjantaina 6.3.2015 Kotkassa aiheena Merenkulun turvallisuustekijöiden riippuvuuksien mallinnus Bayes-verkoilla.

Hännisen mukaan väitöstyössä yllättävä yksittäinen löydös oli, että asiantuntijapohjaisen mallin mukaan on melko epätodennäköistä, että Suomen vesillä liikkuvan aluksen kaikkien turvallisuusjohtamisen osa-alueiden taso olisi vähintään keskitasoa.

Meriliikenne ja varustamot

Meriteollisuus

05.03.2015

Trafi teki yhteensä 48 rik­ki­tar­kas­tusta Suo­men sata­missa

Laivojen rikkivalvonta käynnistyi vuodenvaihteessa tehotarkastuskampanjalla, jonka aikana Trafi teki yhteensä 48 rikkitarkastusta Suomen satamissa käyneille laivoille. Tarkastusten yhteydessä otetuista näytteistä vain yhdestä löytyi rikkipitoisuuden ylitys.

– Tehovalvonnan perusteella voi sanoa, että rikkidirektiivin tuomat velvoitteet on yleisesti ottaen omaksuttu hyvin merenkulun toimijoiden piirissä ja tarkastetuilla aluksilla oltiin hyvin tietoisia direktiivistä, kiittää osastonjohtaja Juha-Matti Korsi.

Meriliikenne ja varustamot

Meriteollisuus

05.03.2015

Meriliikenteen New Energy Know-how –seminaari

New Energy Know-how as Strength -päivän aikana on mahdollisuus kuulla kansainvälisen merenkulun, teollisuuden sekä viranomaisten näkemyksiä siitä, mitä energiahaasteita ja mahdollisuuksia meriteollisuudella on edessään ja esimerkkejä viimeisimmistä teollisuuden ja tutkijoiden ratkaisuista, kuten Norsepower ”roottoripurje” ja laivojen energiatehokkuusteknologiat (SET) – projekti. Myös muita Tekesin Arktiset meret -ohjelman ja Suomen Akatemian arktisen ohjelman käynnistyneitä projekteja esitellään.

Tapahtumat

05.03.2015

Pro­jek­ti­ha­ke­muk­sia Ark­ti­set meret –ohjel­maan on tul­lut jo yli vii­si­kym­mentä

Projektihakemuksia Arktiset meret -ohjelmaan on tullut ensimmäisen vuoden aikana yli viisikymmentä. Se on hyvä määrä ja etenkin kun lähes puolet on laajoja rinnakkaishankekokonaisuuksia. Erityisesti ympäristö- ja energia-tehokkuutta koskeviin projekteihin on haettu rahaa. Toisen vuoden teemoina ovat esillä toiminnan kehittäminen leanin avulla sekä teollinen internet.

Tutkimus ja koulutus

05.03.2015

Itämeren pelastamiseksi tarvitaan yhteistyötä

Parhaillaan kuultavana olevan kansallisen merenhoitosuunnitelman tavoitteena on saavuttaa Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä.

Meren hyvä tila tarkoittaa puhtaita vesiä, monimuotoista luontoa, elinvoimaisia kala- ja lintukantoja, roskatonta merta ja rantoja sekä ympäristömyrkkyjen ja niiden vaikutusten vähenemistä. Ravinteiden kierrättämisellä keskeinen rooli rehevöitymisen torjunnassa

– Itämeren rehevöitymiskierteen purkamisessa on otettu isoja askelia. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä. Suomen merialueen tila ei kaikilta osin ole hyvä. Merenhoidon suunnittelu kiinnittää huomiomme myös uusiin asioihin, kuten roskaantumiseen. Merenhoidon toimenpideohjelma on kutsu yhteistyöhön, sillä hyvinvoiva Itämeri saavutetaan yhdessä tekemällä, sanoi merenhoitoa käsitelleessä seminaarissa puhunut ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Turvallisuus ja ympäristö

05.03.2015

Kokemuksia rikkipesurien asennuksista

Toistaiseksi Suomessa on asennettu kuuteen laivaan rikkipesurit. Näistä viisi on LanghShipin ja yksi Containershipin laivoja. Asennukset on tehty Turun korjaustelakalla ja Oy Western Shipyard Ltd Teijon telakalla. Bore on asentamassa yhteen laivaan DeltaLanghin pesuria Deltamarin Floating Constructionin avaimet käteen -toimituksena.
Finnlinesille rikkipesureita tulee neljääntoista laivaan, toimittajina Wärtsilä, Alfa Laval ja Ecospray Technologies.

Meriteollisuus

21.01.2015

Meriaura tilaa kaksi ympäristöystävällistä alusta

Meriaura Group vahvistaa asemiaan rahtimarkkinoilla kasvattamalla laivastoaan. Yhtiö on tilannut alankomaalaiselta Royal Bodewesin telakalta kaksi VG EcoCoasterTM -kuivarahtialusta, molemmat kantavuudeltaan 4700 tonnia. Uudisrakennussopimukset allekirjoitettiin joulukuussa Turussa.
Ensimmäisen aluksen luovutusaika on heinäkuun lopulla 2016 ja toinen valmistuu kolme kuukautta myöhemmin.

Meriliikenne ja varustamot

Turvallisuus ja ympäristö

14.01.2015

Viking Line teki kaikkien aikojen matkustajaennätyksen

Matkustajamäärä Viking Linen laivoilla vuonna 2014 oli yhteensä 6 610 146 (6 533 650), eli lisäystä edellisvuodesta oli 76 496. Tämä on kaikkien aikojen ennätys. Suurin lisäys tapahtui Helsinki–Tallinna-reitillä kesän laajennettujen liikennejärjestelyiden ansiosta. Viking Line saavutti 10. joulukuuta toisenkin merkittävän virstanpylvään, kun matkustajien kokonaismäärä liikennöinnin aloittamisesta vuonna 1959 alkaen ylitti 200 miljoonan rajan. Rahtimäärät kasvoivat edelleen. Rahtiyksiköitä kuljetettiin 129 255 kpl, mikä oli 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Meriliikenne ja varustamot

07.01.2015