Saaristomeri lämmittää Ahvenanmaata pitkälle syksyyn, ja monet suomalaismatkailijat ovat jo löytäneet saariston lumon kesäkuukausien jälkeen. Ahvenanmaalla viihtyvät nyt niin luonnossa liikkuvat, golfaajat, kalastajat kuin hyvän ruoan ystävätkin.

Lokakuussa Tallinkin kapasiteetti reitillä palaa koronaa edeltävälle tasolle eli 14 päivittäiseen laivavuoroon Helsingin ja Tallinnan välillä. 

Suomalainen sisävesilaivaliikenne voi pääsääntöisesti hyvin. Vahvoista vesistöalueista ja kaupungeista vain Lappeenranta kärsii Ukrainan
sodasta, kun liikennettä Viipuriin ei ole. Jyväskylä, Kuopio, Tampere ja Savonlinna sen sijaan porskuttavat. Toki yleinen kustannusten nousu
näkyy laivayhtiöidenkin tuloksessa.

”Laskeneet vientivolyymit ovat alentaneet lastivirtoja ja alhaisempi polttoainelisä on vaikuttanut Finnlines-konsernin liikevaihtoon,” toimitusjohtaja Tom Pippingsköld toteaa.

Merenkulku muuttuu vuoteen 2050 mennessä enemmän kuin vuosikymmeniin johtuen tiukkenevista ympäristömääräyksistä. Mutta mitä ne määräykset ovat? Tiedämmekö, mitä kryptiset lyhenteet EEDI, EEXI, MRV, CII tarkoittavat? Ja ennen kaikkea, mitä laivoja ne koskevat, mikä niistä on tärkeä ja mitä sudenkuoppia niissä on. Tässä hyvin lyhyt sanakirja aiheesta alan ulkopuolisille.

Uudistetun strategian tavoite on, että alusten kasvihuonekaasupäästöt ovat nettomääräisesti nolla vuoteen 2050 mennessä tai sen tienoilla huomioiden kansalliset olosuhteet.

Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot kannattavat vuoteen 2050 asetetun maailmanlaajuisen päästövähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin verrattuna vuoden 2008 päästöihin.