Ensimmäinen aikataulun mukainen höyrylaivavuoro Helsingin ja Tallinnan välillä toteutui toukokuussa 1837. Siitä alkaen säännöllinen laivaliikenne Suomenlahden yli on ollut tärkein asia suomalaisten ja virolaisten välisessä kanssakäymisessä.
Tänään matkustajamäärät reitillä ovat miljoonaluokkaa. Höyrylaivojen aikaan matkustaminen ei ollut yhtä vilkasta kuin nykyään. Alkuun laivayhtiöillä oli vielä monia haasteita reittiliikenteen ylläpitämisessä, sillä mm. onnettomuudet, tekniset ongelmat ja jopa kolera aiheuttivat muutoksia aikatauluihin.
Höyrylaivalla Tallinnaan -kirja esittelee säännöllisessä liikenteessä Helsingin ja Tallinnan välillä kulkeneet matkustajahöyrylaivat. Teoksessa on paljon kiinnostavaa tietoa Suomenlahden yli kulkevan tärkeän laivareitin historiasta.

Diplomi-insinööri Vesa Riihimäki (51) on nimitetty Wärtsilä Finland Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi 1.2.2018 alkaen. Riihimäki on tullut Wärtsilän palvelukseen vuonna 1992 ja työskennellyt sen jälkeen useissa johtotehtävissä Wärtsilässä. 

Suomen merimuseon kokoelmiin kuuluva jäänmurtaja Tarmo oli talvella 2017 Alfons Håkansin telakalla Suomenlinnassa, missä aluksen runko, tankit ja kansirakenteet sekä veneet kunnostettiin.Telakointihankkeen yhteydessä Tarmon arkistoaineisto ja näyttelytilojen esineistö on luetteloitu, konservoitu ja valokuvattu. Suomen merenkulkuhistorian kansallisaarteisiin kuuluvan aluksen mittava korjaus juhlisti osaltaan Suomen satavuotisjuhlavuotta.

Luotsi laivassa -dokumentti (50 min, 2016) kuvaa luotsin työtä eri vuodenaikoina, eri olosuhteissa, laivoissa ja satamissa. Dokumentin mukana päästään keväällä luotsin matkassa mereltä Kotkan satamaan. Kesällä seurataan 290-metrisen risteilijän luotsausta Helsingin Länsisatamaan. Syksyllä ollaan Saimaalla hollantilaisen aluksen matkassa ja talvella Ajoksen luotsiasemalla Perämerellä.