Bulkkivarustamoiden kohdalla pahin on ohi kituliaiden vuosien jälkeen, joiden aikana vähiä rahteja tavoitteli aivan liian monta alusta. Bulkkereiden omistajat suhtauvat silti varovaisen toiveikkaina tulevaisuuteen.

Alkuvuoden kylmyys on pannut eteläisen Euroopan maat kilvan etsimään lng-toimittajia. Tilannetta vaikeuttaa se, että Kaukoidän asiakkaat maksavat lng:stä enemmän kuin EU-maat, ja tämä uhkaa jättää eteläisen Euroopan yksin pakkasen kouriin.

Alusten painolastivesien ja sedimenttien valvontaa ja käsittelyä koskeva kansainvälinen yleissopimus hyväksyttiin IMOssa jo vuonna 2004. Yleissopimuksen voimaantulon ehdot täyttyivät 8.9.2016, kun Suomi ratifioi sopimuksen. Yleissopimus tulee näin kansainvälisesti voimaan 8.9.2017. Itämeren valtioista yleissopimuksen ovat Suomen lisäksi ratifioineet Ruotsi, Venäjä, Tanska ja Saksa. Muut Itämeren maat valmistelevat ratifiointia.

Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolella oleva työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan rahasto. Rahastosta katetaan valtion vientitakuista, alustakauksista sekä eräistä erityistakauksista mahdollisesti aiheutuvat tappiot. Valtioneuvosto on 21.12.2016 päättänyt asettaa valtiontakuurahaston johtokunnan toimikaudeksi 1.1.2017–31.12.2019.

Yhdysvaltain presidentiksi valittu Donald Trump aikoo vaalilaupaustensa mukaisesti nostaa maan merivoimien alusmäärän noin 350 sotalaivaan. Nykyään U.S. Navyn alusmäärä on 272, mutta merivoimat on sanonut tarvitsevansa 355 alusta.

Merenkulun rahoituksesta näyttää tulevan yhä hankalampaa, tai ainakin kalliimpaa, Baselin komission kaavailemien uusien lainasääntöjen myötä. Monien maiden viranomaisvalvojat, EKP etunenässä, pyrkivät rajaamaan pankkien heikkojen lainojen riskejä, ja merenkulkua pidetään valitettavasti yhtenä riskipitoisimmista toimialoista.