Suomen meriteollisuuteen ja satamiin liittyvä vienti on 9–13 miljardia euroa vuosittain vastaten lähelle kymmenesosaa koko Suomen viennin arvosta. Kaksi vuotta sitten käynnistyneessä Business Finlandin Yhdysvaltoihin suuntautuvassa Export Booster -vientiprojektissa ovat mukana käytännössä kaikki Suomen satama-alan vientiyritykset.

Satamat varautuvat turvallisuusuhkiin – vihreä siirtymä luo myös investointimahdollisuuksia, todettiin 100 vuotta täyttäneen Suomen Satamien Satamapäivillä Naantalissa.

Viihteen sijaan hyvää ruokaa ja hyvinvointipalveluita. Tätä haluaa tarjota Finnlinesin uusi Sirius-alus, joka aloitti liikennöinnin Naantalin ja Kapellskärin välillä perjantaina. Laiva nostaa Grimaldi-konsernin omistaman Finnlinesin isoon rooliin myös alueen matkustajaliikenteessä.

Vuonna 2021 käynnistyneet Ajoksen meriväylän ja Kemin satama-altaan syventämistyöt saatiin valmiiksi heinäkuun lopussa. Hankkeessa Ajoksen entinen 10 metriä syvä meriväylä syvennettiin 12 metriin. 

Suomalainen sisävesilaivaliikenne voi pääsääntöisesti hyvin. Vahvoista vesistöalueista ja kaupungeista vain Lappeenranta kärsii Ukrainan
sodasta, kun liikennettä Viipuriin ei ole. Jyväskylä, Kuopio, Tampere ja Savonlinna sen sijaan porskuttavat. Toki yleinen kustannusten nousu
näkyy laivayhtiöidenkin tuloksessa.

Merenkulku muuttuu vuoteen 2050 mennessä enemmän kuin vuosikymmeniin johtuen tiukkenevista ympäristömääräyksistä. Mutta mitä ne määräykset ovat? Tiedämmekö, mitä kryptiset lyhenteet EEDI, EEXI, MRV, CII tarkoittavat? Ja ennen kaikkea, mitä laivoja ne koskevat, mikä niistä on tärkeä ja mitä sudenkuoppia niissä on. Tässä hyvin lyhyt sanakirja aiheesta alan ulkopuolisille.