Satamia on perinteisesti tarkasteltu professori Birdin 1960-luvulla kehittämän Anyport-mallin avulla. Sen mukaan satama ja kaupunki syntyvät lähelle toisiaan, turvallisuussyistä usein niin syvälle sisämaahan kuin saariston tai joen navigoitavuuden takia on mahdollista.

Suomessa on paljon hyvää. Yksi niitä hyviä asioita on hyvä yhteistyö merenkulun toimijoiden ja viranomaisten välillä. Keskustelu on toimivaa, puheluihin ja sähköposteihin vastataan. Kaikki yrittävät yhdessä pitää merenkulun toimitusketjun sujuvana, koska kaikki tietävät, että Suomi on saari.

”FIN-EST Green Corridor – erottuu muista hankkeista muun muassa siksi, että sitä ovat luomassa satamien lisäksi kaikki kolme matkustaja-autolauttavarustamoa sekä kaupungit.”

Huomaamme, että valtamerien konttialukset ovat jälleen kerran alentaneet vauhtiaan. Tämä johtuu maailmantalouden heikkenemisestä, mikä vaikuttaa myös varustamoiden toimintaan. Hidastaminen auttaa säästämään polttoainekuluissa ja estämään rahtituottojen laskun.

Vuonna 2022 Suomen viennin arvosta kulki merikuljetuksena vain runsas puolet. Merikuljetusten osuus viennistä pienenee koko ajan, kun palveluiden osuus lisääntyy. Mikä on Suomen merikuljetusten tarve tulevaisuudessa, kun vihreä siirtymä voi tehdä Suomesta jopa halvan energian maan?

Navigator Magazine uutisoi Finntrafficin tavoitteesta tarkastella alusten kohtaamispaikkoja ahtailla väylillämme, joita usein ympäröi kaunis, mutta sokkeloinen saaristo.

”Luotsauslain uudistus on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Navigointi Suomen vaikeakulkuisessa ja ympäristöarvoiltaan ainutlaatuisessa saaristossa vaatii erityisosaamista, jossa luotsaus on keskiössä.”