Rauman merikoulua on pyöritetty yli 140 vuotta ja ”Lonsinmäen vesilyseo”, kuten pystökaafeettansa Vanhassa Raumassa hörppivät paikalliset oppilaitosta nimittävät, on ollut merikouluna nykyisellä paikallaan vuodesta 1969. Opetusta merenkulkijoille on tarjottu jo vuodesta 1880.

Avain Suomen merenkulun kehittymiseen on, että se nähdään omana kansainvälisesti kilpailukykyisenä teollisuudenalanaan, eikä vain vientiteollisuutta ja huoltovarmuutta tukevana toimintana. Eräitä osatekijöitä siihen ovat osaava ja riittävä työvoima, suotuisa merenkulkua tukeva elinkeinopolitiikka ja innovatiiviset ja tarpeeksi isot varustamot.

Yhteisiä taloudellisia kannustimia tarvitaan ympäristöystävällisen meriliikenteen kehittämisen tukemiseksi sekä Suomessa ja Virossa että niiden välillä.

Riski on meille kaikille tuttu ilmiö jokapäiväisestä elämästä. Työmatka alkaa autossa kiinnittämällä turvavyö ja laittamalla matkapuhelin pois kädestä. Matkalla töihin et puhu matkapuhelimeesi etkä meikkaa. Et ole juopunut etkä väsynyt, vaan oivallisessa vireystilassa liikenteen virrassa. Noudatat kaikkia liikennesääntöjä. Ongelmia ehkäisevät toimet ovat riskienhallintaa. Turvavyöllä vähennämme loukkaantumisriskiä törmäyksessä ja noudattamalla nopeusrajoitusta laskemme riskiä joutua yhteentörmäykseen. Liikenteeseen liittyy kaikesta huolimatta aina riski. Niin on myös tehdessäsi kaiken oikein, sillä muut eivät välttämättä toimi samoin. Teknologialla on keskitytty parantamaan ja tukemaan ihmisen suorittamista. Kaistavahti estää ajelehtimasta ulos omalta kaistalta ja adaptiivinen vakionopeudensäädin pitää huolta nopeudesta ja etäisyydestä edellä ajavaan. Kaikesta jo tehdystä parannuksesta huolimatta onnettomuuksia sattuu yhä. Pitäisikö teknologian määrää lisätä entisestään turvallisuuden parantamiseksi?

EU:n liikenneverkkoa kehitetään joulukuussa 2021 annetun pohjaesityksen mukaisesti tulevina vuosikymmeninä. Esityksessä korostetaan nimenomaan liikennejärjestelmän solmukohtia kuten satamia ja kaupunkisolmukohtia. Satamille – meri- ja sisävesisatamille – on tiedossa aiempaa laajempia mahdollisuuksia yhteiseurooppalaisiin rahoituslähteisiin.

Suomalaista merenkulkua tuetaan kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Jotta Suomen meriklusteri jatkaisi kehitystään, merenkulun tukia pitäisi tarkentaa kohti alan innovatiivisuutta ja ekotehokkuutta ja huoltovarmuutta tulisi tarkastella erikseen.

International Chamber of Shipping (ICS) ehdotti, että koko maailman merenkulku tulisi saada hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.