”Tartuntatautitilanne ja siihen kiinteästi sidoksissa oleva sisärajavalvonnan palauttaminen ovat kuitenkin ajoittain pakottaneet meidät keskittymään täysipäiväisesti operatiivisen tilanteen hallintaan, merellisen toiminnan suunnittelu- ja kehittämistoiminnan sijasta. Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla, tiiviissä yhteistyössä merivartiostojen kanssa, on moni asia kuitenkin mennyt taustalla merkittävästi eteenpäin.”

Vuosi 2020 tulee jäämään historian kirjoihin. Alkuvuonna alkanut koronapandemia ja siihen liittyvät valtioiden toimenpiteet ovat muuttaneet elinkeinon toimintaedellytyksiä ja ihmisten arkea ympäri maailmaa. Suomessa tilanne alkoi eskaloitua maaliskuun alussa, jolloin ensimmäiset vaikutukset näkyivät erityisesti matkustajaliikenteessä.

Merenkulku on maailman kaupan verisuonisto, jonka häiriöt vaikuttavat laajasti kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin. Suomalaisen tonniston ja varustamoiden toimintakyvyn ylläpitäminen kriisin aikana on äärimmäisen tärkeää.

Historiallisesti harvinaiset valmiuslain mukaiset poikkeusolot ovat päättyneet kestettyään kolme keväistä kuukautta. Lienee paikka tehdä lyhyt välitarkastelu satamien kestokykyyn poikkeusoloissa.

Seuraamme mullistusta, jota koronavirus maailmalla aiheuttaa paitsi mittavana inhimillisenä kärsimyksenä myös ennennäkemättömänä taloudellisena tuhona.

Sotavuodet herättivät huomaamaan, mikä merkitys omalla kauppalaivastolla on kansakunnallemme.

Digitalisaatio, automaatio ja robotisaatio ovat suuri mahdollisuus suomalaiselle meriklusterille. Näiden avulla logistiset ketjut tehostuvat ja siten kuljetusmuodot vastaavat omalta osaltaan ilmaston päästövähennystavoitteisiin järkiperäistämällä kuljetusketjuja, minimoimalla vajaakapasiteettia eri kuljetusmuodoissa ja mahdollistamalla uusia kuljetusketjuvalintoja.